Vehnää sen olla pitää mutta miten? – Diakonissalaitoksen seminaarissa puitiin ehtoollisleipää

Nainen esittelee leipomiseen käytettäviä laitteita.
Pääleipuri Pia Greus esitteli ehtoollisleipien valmistusta. Kuva: Freija Özcan

– Ehkä harvemmin tulee ajatelleeksi, että kristillisen uskon keskuksessa ei ole oppi eikä edes moraali, vaan ateria, Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen aloitti juhlaesitelmänsä Diakonissalaitoksen järjestämässä 29.9. seminaarissa, jolla juhlistettiin ehtoollisleipien valmistusta.

Öylättejä eli ehtoollisleipiä on valmistettu Diakonissalaitoksella jo 100 vuotta. Diakonissa Aino Miettinen toi aikoinaan ulkomaan opintomatkoiltaan reseptit ja laitteet. Ehtoollisleivät valmistuvat edelleen käsityönä.

Ajankohtaiseksi ehtoollisleivän tekee se, että keskusteluun on noussut kysymys ehtoollisleivän oikeasta koostumuksesta.

Ehtoollisella on perinteisesti käytetty vehnästä tehtyä leipää ja viinirypäleistä käymismenetelmällä tehtyä viiniä. Jolkkonen muistutti, että tätä on esimerkiksi Tuomas Akvinolainen perustellut Uuden testamentin kertomuksilla Kristuksesta, joka puhuu itsestään vehnänjyvänä ja todellisena viinipuuna ja ehtoollista asettaessaan sanoi, ettei maista viiniköynnöksen antia ennen kuin Isänsä valtakunnassa.

– Tuomaan mukaan vehnästä tehty leipä ja viiniköynnöksestä tehty viini ovat pätevän ehtoollisen välttämättömiä ehtoja. Hänen mielestään vasta-argumentiksi ei riitä, että kaikilla alueilla ei välttämättä kasva vehnää tai viiniköynnöksiä. Tällaisiin maihin voidaan kuljettaa oikeita raaka-aineita kohtuullisella vaivalla, Jolkkonen kertoi.

Sittemmin Firenzen kirkolliskokous (1438–1439) määritteli ehtoollisen aineiksi vehnästä tehdyn leivän ja viiniköynnöksistä tehdyn viinin.

– Luterilaisuus teki aika paljon muutoksia ehtoolliskäytäntöihin, mutta näihin sillä ei ollut mitään moittimista.

Kirkkotilassa nainen ojentaa miespiispalle pienen laatikon.
Diakonissalaitoksen asiakkuuspäällikkö Sari Enkkelä lahjoitti piispa Jari Jolkkoselle ehtoollisleipiä. Kuva: Freija Özcan

NYKYÄÄN YHÄ useammat seurakunnat ovat siirtyneet käyttämään pelkästään gluteenitonta ehtoollisleipää.

– Näitä taitaa itse asiassa olla jo yli puolet seurakunnista, Jolkkonen arvioi.

Seurakunnat toimivat näin, koska haluavat kantaa pastoraalista vastuuta keliakiasta tai vehnäallergiasta kärsivistä seurakuntalaisista. Gluteeniton ehtoollisleipä voi koostua riisi-, maissi- ja perunajauhosta. Se voi myös koostua vehnäjauhosta, josta gluteeni on pesty pois.

Diakonissalaitos valmistaa tätä nykyä paitsi vehnäisiä ehtoollisleipiä, myös gluteenitonta versiota riisijauhosta, maissitärkkelyksestä, perunajauhosta ja psylliumista.

– Tietysti voi kysyä, onko ehtoollisleivän tai viinin koostumuksella väliä. Yksi vastaus on, ettei sillä ole väliä, Jolkkonen sanoi ja arvioi vastauksen viittaavan individualismiin, johon protestanttiset kristityt helposti sortuvat.

Vehnättömästä ehtoollisleivästä syntyy kuitenkin Jolkkosen mukaan teologinen ja ekumeeninen ongelma.

– Varsinkin sakramentteihin, jotka ovat kirkon ydintä ja herkkiä asioita, liittyy jälleentunnistettavuus. Meidän täytyy tunnistaa se ehtoolliseksi. Kysymys ei ole tavallisesta syömisestä ja juomisesta vaan ehtoollisesta, Jolkkonen totesi.

Jälleentunnistettavuutta voi testata miettimällä käykö ehtoollisaineiksi mikä tahansa. Esimerkiksi Kuopion hiippakunnassa piimä ja kalakukko. Useimpien mielestä se tuntuisi oudolta.

PASTORAALINEN TOSIASIA kuitenkin on, etteivät kaikki voi nauttia vehnäisiä ehtoollisleipiä. Kahden erilaisen leivän käsittely ehtoollista jakaessa taas saattaa tuntua haastavalta.

– Selkeä ratkaisu olisi siirtyä yhteen vehnästä tehtyyn gluteenittomaan ehtoollisleipään. Pyrkisimme siihen, että kaikki ehtoollisleivät valmistetaan erikoisvehnäjauhosta, josta gluteeni on puhdistettu ja pesty pois, Jolkkonen sanoi.

Tällaista vaihtoehtoa Diakonissalaitoksella parhaillaan tutkitaan. Kotimaan saamien tietojen kokeilussa on reseptejä, jolla ehtoollisleipien valmistus onnistuisi käsityönä käytössä olevilla laitteilla.

Jolkkonen muistutti myös, että teologisesti täysin hyväksyttävä vaihtoehto gluteenia välttävälle on myös nauttia vain viini.

– Seurakuntalainen, joka ottaa ehtoollisen vastaan yhdessä muodossa, ottaa siinäkin vastaan koko Kristuksen. Hän tulee osalliseksi ehtoollisen koko siunauksesta ja armosta, vaikka tietyssä tapauksessa nauttisi vain toisen elementin.

Lue lisää ehtoollisesta:

Kolumni: Alkoholiton viini ja surullisen mehunekan ongelma

Iisalmen seurakunta siirtyy käyttämään alkoholitonta ehtoollisviiniä

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliPiispojen ja järjestöjen tulisi keskustella yhteistyöstä vielä kerran, piispa Laajasalo ehdottaa

Ei näytettäviä viestejä