Katolinen kirkko on perustanut uuden hiippakunnan Kiinaan. Vatikaanin tiedotteen mukaan paavi Leo XIV päätti jo heinäkuussa, että Xuanhuan ja Xiwanzin hiippakunnat yhdistetään uudeksi Zhangjiakoun hiippakunnaksi. Kesällä tehdystä päätöksestä kerrottiin julkisuuteen syyskuussa, kun uuden hiippakunnan piispaksi vihittiin pastori Giuseppe Wang Zhengui.
Uuden hiippakunnan muodostamista on pidetty yhtenä merkkinä siitä, että paavinistuin haluaa edelleen lähentää suhteitaan Kiinan kansantasavaltaan. Vatikaanin ja Kiinan välit katkesivat vuonna 1951 pari vuotta aikaisemmin tapahtuneen kommunistisen vallankumouksen seurauksena. Vatikaani on niitä harvoja valtioita, jotka ovat tunnustaneet vallankumouksen jälkeen Kiinan tasavallan eli Taiwanin. Vatikaani on ainoa eurooppalainen valtiollinen toimija, jolla on edustus Taiwanissa.
Katolilaisten määrästä Kiinassa ei ole tarkkoja tietoja mutta arviot liikkuvat 10-12 miljoonassa. Maassa toimii hallituksen hyväksymä ja valvoma isänmaallinen katolinen kirkko, joka ei ole paavin suorassa alaisuudessa. Arvioidaan, että siihen kuuluu noin puolet kaikista katolilaisista. Toinen puoli kuuluu epäviralliseen ja rekisteröimättömään ”maanalaiseen kirkkoon”, joka ei ole hallituksen suorassa ohjauksessa, ja joka on lojaali paaville.
Katolisen kirkon seurakunnat ja hiippakunnat Kiinassa on pääsääntöisesti muodostettu ennen kuin osapuolten suhteet katkesivat vuonna 1951. Kirkollisten toimijoiden alueelliset rajat eivät siis useinkaan vastaa maallisen hallinnon rajoja, mitä Kiinan viranomaiset ovat pitäneet ongelmallisena ja ovat vaatineet rajojen yhtenäistämistä. Esimerkiksi nyt lakkautetut Xuanhuan ja Xiwanzin hiippakunnat oli perustettu vuonna 1946 paavi Pius XII:n päätöksellä.
Vatikaani on aikaisemminkin lakkauttanut ja yhdistänyt hiippakuntarajoja, mutta nyt tehty muutos on ensimmäinen Leo XIV:n aikana. Muutoksia on aikaisemmin tehty alemmalla hierarkiatasolla ja pienemmällä julkisuudella, mutta nyt asia tuotiin esille Pyhän istuimen toimesta.
UUUSI PIISPANISTUIN sijoitetaan Zhangjiakoun kaupunkiin, jossa on sijainnut myös valtion kontrolloiman isänmaallisen kirkon piispanistuin, jota Vatikaani ei ole koskaan tunnustanut. Pekingin luoteispuolella sijaitsevalla alueella asuu noin neljä miljoonaa ihmistä.
Hallinnollisten rajakysymysten lisäksi Vatikaanin ja Pekingin suhteita on rasittanut pitkään kiista piispojen nimittämisestä. Vuonna 2018 osapuolet sopivat ”väliaikaisen sopimuksen”, joka koskee piispojen nimitystä. Sopimuksen mukaan piispaksi voidaan vihkiä henkilö, jonka molemmat osapuolet tunnustavat.
Sopimuksen voimassaoloa on jatkettu kolmeen otteeseen: vuosina 2020 ja 2022 kahdeksi vuodeksi eteenpäin ja viime vuonna neljäksi vuodeksi eteenpäin. Kulttuuriantropologisti ja katolinen teologi Michel Chambon on arvioinut, että vuoden 2024 sopimus on enemmän kuin vanhan jatko. Hän luonnehtii sitä uuden aikakauden sopimukseksi, joka sisältää myös ”diplomaattista kunnianhimoa”.
Chambonin mukaan kyse on osapuolten aidosta pyrkimyksestä muuttaa suhteita paremmiksi, vaikka varautuneisuuttakin suhteeseen sisältyy edelleen. Kiina on alkanut nähdä Vatikaanin yhä enemmän potentiaalisena yhteistyökumppanina kuin maahan ujuttautuvana uhkana.
Vuoden 2018 sopimuksen tarkempaa sisältöä ei ole annettu julkisuuteen. Myöskään myöhemmin tehdyistä mahdollisista tarkennuksista ei ole kerrottu yksityiskohtia. Vaikka sopimus on selkeyttänyt piispojen nimittämiskysymystä, on Vatikaani aika ajoin ilmaissut myös tyytymättömyytensä Pekingin suuntaan, kun tämä on nimittänyt piispoja oma-aloitteisesti. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on kritisoinut sopimusta siitä, että sen varjolla Kiina on jatkanut kristittyjen painostamista.
KOMMUNISTISEN PUOLUEEN tavoitteeseen on kuulunut jo pitkään uskonnollisten ryhmien yhä tarkempi valvonta, mikä on aika ajoin lisännyt jännitteitä myös Vatikaanin ja Kiinan välillä. Esimerkiksi nyt lakkautetun Xunhuan hiippakunnan piispana on toiminut 75-vuotias Augustine Cui Tai, jonka Vatikaani asetti tehtävään vuonna 2013. Cui on ollut pitkiä jaksoja tarkkailtavana ja myös vangittuna. Hänestä ei ole havaintoja vuoden 2021 jälkeen, jolloin poliisit veivät hänet säilöön.
Pyhän istuimen lehdistöpäällikkö Matteo Bruni julkaisi 12.9. tiedotteen, jonka mukaan ”emerituspiispa” Cuin piispanarvo on tunnustettu siviiliviranomaisten toimesta samalla, kun uuden hiippakunnan apulaispiispana aloittaa Joseph Ma Yan’en. Lehdistöpäällikön mukaan tunnustaminen on tapahtunut osana Pyhän istuimen ja Kiinan viranomaisten välistä vuoropuhelua, joka on merkittävä askel ”uuden hiippakunnan yhteyden matkalla”.
Liennyttävä politiikka alkoi jo edellisen Paavi Franciscuksen aikana. Viime vuoden toukokuussa Vatikaanin valtiosuhteiden osaston johtaja Pietro Parolin sanoi, että Vatikaani voi perustaa pysyvän toimiston Kiinaan suhteiden paranemisen myötä. Aikaisemmin Vatikaani oli jo lähentynyt kommunistisen puolueen hallitsemaa Vietnamia lähettämällä maahan pysyvän paavillisen edustajan.
Paavi Leo XIV aloitti tehtävässä toukokuussa. Jo kesäkuussa hän nimitti ensimmäisen piispan Kiinaan ja jatkoi näin omalta osaltaan vuoden 2018 sopimusta. Asiasta kertoneen Britannian yleisradioyhtiö BBC:n mukaan molemmat osapuolet kiittelivät tilannetta, jossa sopimuksen noudattamista jatkettiin myös uuden paavin aikana.
Vatikaani haluaakin mitä ilmeisemmin jatkaa aikaisemmin alkaneella liennytyksen tiellä. Kiina ilmeisesti kokee asemansa jo niin vahvana, ettei vanhoista uhkakuvista tarvitse pitää kaikin osin kiinni. Liennytys jatkuu mutta diplomaattisten suhteiden virallistamiseen lienee kuitenkin vielä matkaa. Se edellyttäisi todennäköisesti, että Vatikaani vetäytyisi Taiwanista. Tätä ei varmaan katsottaisi hyvällä USA:ssa, jossa paavi on syntynyt.
Lue myös:
Vatikaani ja Kiina solmivat historiallisen sopimuksen – koskee muun muassa piispojen nimittämistä