Suurimmalla osalla Kotimaan kyselyyn vastanneista kirkolliskokousvaalien ehdokkailla ei ole herätysliiketaustaa tai he eivät halua ilmoittaa sitä.
Kyselyssä ehdokkailta kysyttiin herätysliiketaustaa tai hengellistä taustayhteisöä. Joulukuussa toteutettuun kyselyyn vastasi hieman yli puolet kirkolliskokousvaalien reilusta 700 ehdokkaasta.
Yli puolet, 56 prosenttia, kyselyyn vastanneista ilmoitti hengelliseksi taustayhteisökseen oman paikallisseurakuntansa, luterilaisen kirkon, kansankirkon, kristinuskon, tai jätti vastaamatta kysymykseen. Herätysliiketutkija Teemu Kakkuria tulos ei yllätä.
– Sitoutumattomien ja kansankirkollisten suuri osuus on hyvin odotettavissa oleva tulos. Sen ruksaa vaihtoehdokseen moni sellainenkin, joka aiemmissa vaiheissaan olisi tunnustanut jotain väriä, Kakkuri arvioi.
Lisäksi neljä prosenttia vastaajista, 16 ehdokasta, kertoi olevansa tarkemmin määrittelemättä herätyskristillinen tai ilmoitti taustayhteisöikseen useita erilaisia herätysliikkeitä. Ehdokkaiden joukosta löytyy esimerkiksi kaksi ”viidesläistä körttiä”.
– Raja-aidat liikkeiden välillä ovat madaltuneet. Kirkon jäsenet ovat aiemminkin liikkuneet liukkaammin liikkeiden välillä kuin järjestöissä on haluttu uskoa, mutta ilmiö vain vahvistuu, Kakkuri sanoo.
Hän epäilee, että myös kansankirkollisiksi ilmoittautuneissa on mukana monia herätysliikkeiden työn ystäviä.
Raahen seurakunnassa seurakuntapastorina työskentelevä Teemu Kakkuri on ehdolla kirkolliskokoukseen myös itse. Kyselyssä hän on ilmoittanut taustayhteisökseen ”kirkon”.
– Kun olen seurakuntapastori ja kaikkien seurakuntalaisten pappi, en halua olla minkään herätysliikkeen ihminen. Se liittyy myös siihen, että koska olen tutkija, en voi olla tiukasti yhden suunnan edustaja, Kakkuri perustelee.
Heränneet alueen, viidesläiset aatteen ehdokkaita
Perinteisistä herätysliikkeistä paras edustus kirkolliskokousvaalien ehdokkaissa on kyselyn mukaan heränneillä. Vastanneista 12 prosenttia (45 ehdokasta) ilmoitti taustayhteisökseen herännäisyyden.
Seuraavaksi paras edustus on viidesläisillä. Jonkun viidesläisen järjestön tai yleensä viidesläisyyden ilmoitti omaksi taustayhteisökseen 10 prosenttia (37 ehdokasta) kyselyyn vastanneista ehdokkaista.
– Herännäisyydellä on vahva alueellinen ote. Se on maakuntien liike ja hiippakunnallisessa vaalijärjestelmässä sen osuus tehostuu, Teemu Kakkuri sanoo.
Hän arvioi, että körttiehdokkaat eivät yleensä ole ensisijaisesti herännäisyyden vaan oman rovastikuntansa ehdokkaita.
– Viidesläisellä voi tilanne olla päinvastainen; hän edustaa nimenomaan ”aatettaan” eli oman lähetystyön ja perinteisen avioliittonäkemyksen turvaamista.
Kakkurin mukaan viidesläisten suurta osuutta voi selittää liikkeen johtohahmojen kuten Leif Nummelan aktiivisuus.
Lestadiolaisten vaalirekrytointi onnistui vain Oulussa
Lestadiolaisuus on kirkon herätysliikkeitä ylivoimaisesti suurin, mutta kyselyyn vastanneista ehdokkaista lestadiolaisia on vain kolme prosenttia eli kaksitoista ehdokasta: kymmenen vanhoillislestadiolaista, yksi rauhansanalainen sekä yksi vastaaja, joka ei määritellyt taustaansa tarkemmin.
Lestadiolaisten pieni osuus suhteessa herätysliikkeen kokoon selittyy Teemu Kakkurin mukaan sillä, että vaikka liike on enenevässä määrin myös Etelä-Suomen liike, on sen vaalirekrytointi onnistunut vain Oulun hiippakunnassa.
– Vanhoillislestadiolaisia ei yleensä ole sekalistoilla, vaan listat ovat omia. Sekin vähentää osuutta jonkin verran, Kakkuri sanoo.
Evankelisia kyselyyn vastanneissa ehdokkaissa on kolme prosenttia, eli kymmenen ehdokasta. Perinteisistä herätysliikkeistä vain rukoilevaiset jäivät ilman yhtään mainintaa.
Viiden perinteisen herätysliikkeen lisäksi vastauksissa mainittiin myös uudempia hengellisiä liikkeitä. Esimerkiksi Tuomasyhteisön, Taizén tai hiljaisuuden liikkeen nimesi omaksi taustayhteisökseen yhteensä 12 ehdokasta.
Tulkaa kaikki -liikkeen ilmoitti hengelliseksi taustayhteisökseen kymmenen ehdokasta, sateenkaarimessun yksi vastaaja ja Kevään kirkon yksi vastaaja.
Suomen Lähetysseuraan ilmoitti omaksi taustayhteisökseen kolme vastaaja ja ekumeenisen liikkeen kaksi vastaajaa. Yksittäisiä mainintoja saivat lisäksi muun muassa Parikanniemisäätiö, IEC sekä Changemaker.
Kotimaan kysely:
Vastaajia oli 363, yhteensä ehdokkaita on reilut 700.
Miehiä vastaajista oli 52 prosenttia ja naisia 48 prosenttia. Kaikista ehdokkaista miehiä on 56 ja naisia 44 prosenttia.
Vastaajien keski-ikä on sama kuin kaikkien ehdokkaiden: 52 vuotta.
Eniten vastauksia tuli Tampereen ja Helsingin hiippakunnista, Turusta ja Mikkelistä. Ehdokkaiden määrään suhteutettuna ahkerimmin vastasivat Lapuan, Tampereen, Espoon ja Porvoon hiippakuntien ehdokkaat.
68 prosenttia vastaajista oli maallikkoehdokkaita, 37 prosenttia pappisehdokkaita.
Kuva: Matti Karppinen. Kuva on viime kesän herättäjäjuhlilta.
Lue myös:
Vaalikysely: Ehdokkaat haluavat täysistunnot suorana nettiin
Vaalikysely: Yhtymämalli tai viroista luopuminen ei saa varauksetonta kannatusta
Vaalikysely: Ehdokkaat haluavat eroon nykyisenkaltaisesta määräenemmistöstä