Turkin Gandhiksi kutsuttu Kemal Kılıçdaroğlu haastaa toukokuun 14. päivä pidettävissä parlamentti- ja presidentinvaaleissa itsevaltiaan ottein maata 20 vuotta hallinneen Recep Tayyip Erdoğanin.

Opposition yhteisehdokas Kemal Kılıçdaroğlu kuuluu uskonnolliseen vähemmistöön, aleveihin. Turkin väestöstä heitä on noin 15 prosenttia.

Shiia-muslimeihin kuuluvat alevit ovat turkkilaisia tai kurdeja. Aleviitit ovat puolestaan arabitaustaisia. Muun muassa Syyrian presidentti Bašar al-Assad on aleviitti.

– Kemal Kılıçdaroğlun kuuluminen uskonnolliseen vähemmistöön voi vaikuttaa etenkin niihin kansan syvistä riveistä nouseviin äänestäjiin, jotka yhdistävät sunnilaisuuden kansalliseen identiteettiin, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta sanoo.

– Lisäksi Recep Tayyip Erdoğan on piikitellyt vastaehdokkaansa kuulumista vähemmistöön.

Pitkällä poliittisella urallaan Kemal Kılıçdaroğlu ei ole juurikaan tuonut esille vähemmistötaustaansa.

Äskettäin hän julkaisi kuitenkin videon, jossa toteaa olevansa alevi. Videolla hän korostaa, että Turkissa elää erilaisia vähemmistöjä ja että tärkeintä on se, millaisia turkkilaiset ovat ihmisinä.

– Tätä videota on katsottu Turkissa miljoonia kertoja. Katsojamäärällä voi olla oma myönteinen vaikutuksensa Kılıçdaroğlulle, Alaranta sanoo.

Kemal Kılıçdaroğlua kutsutaan Turkin Gandhiksi. Alarannan mukaan Gandhi-nimitystä voi perustella ainakin sillä, että Kılıçdaroğlu on pyrkinyt luomaan kuvaa itsestään sillanrakentajana.

– Hän on luopunut monien oppositiojohtajien ylimielisestä tavasta puhua konservatiiveista tai huivia käyttävistä naisista. Hän on myös pyrkinyt tulemaan kurdeja vastaan näiden asemaan liittyvissä kysymyksissä.

Vaalivideollaan Kemal Kılıçdaroğlu on sanonut: ”Meidän pöytämme on rauhan pöytä. Ainoa tavoitteemme on viedä maa vaurauden, rauhan ja ilon päiviin.”

Kılıçdaroğlun mahdollinen presidenttiys ei lupaa ilon päiviä Turkissa eläville 3,5 miljoonalle syyrialaiselle pakolaiselle. Vaalipuheissa Kılıçdaroğlu on luvannut palauttaa pakolaiset nopeasti takaisin Syyriaan.

Tässä suhteessa hän hyödyntää pakolaisvastaisen mielipiteen voimistumista. Etenkin köyhimmät turkkilaiset kokevat maassa olevat pakolaiset kilpailijoiksi itselleen.

Kılıçdaroğlu on joutunut jo jonkin verran täsmentämään lupaustaan syyrialaisten pakolaisten nopeasta ja sitä kautta käytännössä mahdottomasta palauttamisesta kotimaahansa.

HUHTIKUUN LOPUSSA useat eri gallupit näyttivät Kılıçdaroğlulle johtoasemaa suhteessa Erdoğaniin.

– Vaalien rehellisyys herättää jo nyt kysymyksiä. On vaikea kuvitella, että Recep Tayyip Erdoğan myöntäisi vaalitappion, onnittelisi vaalit voittanutta vastaehdokasta ja vetäytyisi sitten taka-alalle, Toni Alaranta sanoo.

– Mikäli valta vaihtuu, se merkitsee koko hallintojärjestelmän muutosta.

Opposition asemaa heikentää se, että televisiokanavat sekä muu valtamedia on valjastettu tukemaan Recep Tayyip Erdoğania.

Toisaalta sosiaalisella medialla kuten Tiktokilla saattaa olla iso merkitys Turkin vaalien lopputulokseen.

Alarannan mukaan kahden pääehdokkaan kannatuksen tasaisuus enteilee toista kierrosta vaaleihin. Mikäli kumpikaan ehdokkaista ei saa yli 50 prosenttia äänistä, uusintakierros käydään 28.5.

TURKKI ON jakaantunut aiempaa jyrkemmin nykyisen hallituksen ja opposition kannattajiin.

– Vuoden 2019 vaalit osoittivat, ettei Erdoğan ole voittamaton. Silloin suurten kaupunkien voitto meni oppositiolle.

Opposition hyväksi voi vaikuttaa myös kansalaisten ostovoiman romahtaminen inflaation myötä.

Kolmanneksi Alaranta nostaa Erdoğanin johtaman puolueen AKP:n pitkän valtakauden. Siitä on seurannut väsähtäminen.

– Uutta sanottavaa ei näytä löytyvän. Puolue tyytyy toistamaan vanhaa iskulausetta uuden Turkin rakentamisesta.

– Helmikuussa tapahtunut maanjäristys on herättänyt osassa kansaa pettymystä ja katkeruutta nykyhallinnon hitauteen reagoida katastrofiin.

ON MAHDOLLISTA, että Venäjä pyrkii vaikuttamaan vaalien lopputulokseen.

– Vladimir Putin tahtoisi nähdä Erdoğanin valtakauden jatkuvan, sillä presidenttinä Kemal Kılıçdaroğlu vahvistaisi suhteita länsimaihin Venäjän sijaan.

– Venäläisessä mediassa Kemal Kılıçdaroğlua on nimitelty halventavassa mielessä Turkin Volodymyr Zelenskyiksi.

Alarannan mukaan Venäjän mahdollinen vaikuttaminen vaaleihin voi toteutua esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

– Turkin vaaleista on eri yhteyksissä sanottu, että ne ovat tämän vuoden tärkeimmät vaalit. Toivon, että vaalien sujuvan rauhanomaisesti.

Toni Alaranta perustelee vaalien tärkeyttä sillä, että Turkki on suuri Nato-maa, jonka suhteet länsimaiden kanssa ovat jo pitkään Erdoğanin kaudella olleet vaikeat ja maa on lähentynyt Venäjän kanssa.

– Maan sisäinen kehitys on tärkeää Euroopan kannalta. Lisäksi laajempi kysymys on, onko mahdollista pysäyttää autoritaarinen ja populistinen kehitys.

Hän ei käy tässä vaiheessa veikkaamaan lopputulosta.

– Kuitenkin voi kysyä, onko millekään kansakunnalle hyväksi, jos sama henkilö jatkaa vallassa kolmannelle vuosikymmenelle.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!