Yhä useampi seurakunta on tehnyt päätöksen siitä, että seurakunnan tiloissa voidaan vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja.

Osa pääkaupunkiseudun seurakunnista ilmoitti jo 2017 uuden avioliittolain astuessa voimaan, että niiden kirkkotilat ovat auki kaikkien parien vihkimiseen. Viime kuukausina tiloja on kuitenkin avattu nopealla tahdilla.

Kotimaa kokosi tätä juttua varten listan seurakunnista, jotka ovat tehneet päätöksen ovien avaamisesta. Pohjana on käytetty Sateenkaaripappien verkoston tietoja, jotka on varmistettu seurakunnista. Päätöksen tehneet seurakunnat on merkitty oheiseen karttaan.

Kattavan kokonaiskuvan saaminen on haastavaa ja on mahdollista, että listasta puuttuu seurakuntia, joiden tilat ovat tosiasiallisesti kaikkien parien käytössä. Maantieteellinen painotus näyttää silti selkeältä: etelästä samaa sukupuolta olevan parin käyttöön löytyy runsaasti tiloja, pohjoisesta ei.

Kartan ja listauksen ulkopuolelle jäi myös yksittäisiä kulttuurihistoriallisia sakraalitiloja ja herätysliikkeiden kirkkoja, jotka ovat avanneet ovensa. Tällaisia ovat esimerkiksi Turun Linnan kirkko, Aholansaaren kirkko Nilsiässä sekä Pyhän Johanneksen erämaakappeli Ylläksellä.

VIIMEISIÄ KÄÄNTEITÄ julkisessa keskustelussa on Helsingin hallinto-oikeuden päätös, joka koskee Espoon tuomiokirkkoseurakuntaa ja Tapiolan seurakuntaa. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen seurakuntaneuvostojen päätöksistä avata seurakuntien tilat sateenkaaripareille.

Riihimäellä kirkkoneuvosto teki vastaavan päätöksen tilojen avaamisesta hiljattain. Päivi ja Niilo Räsänen, Daniel Nummela ja Virpi Kurvinen tekivät päätöksestä valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Juridisesti tilanne on tällä hetkellä hyvin epäselvä. Kirkolliskokouksen päätöstä vihkimisestä ei ole, mutta monessa seurakunnassa on päädytty tekemään itsenäinen päätös asiasta.

Kirkkojärjestyksen mukaan kirkon käyttämisestä päättävät kirkkoherra ja seurakuntavaaleissa valittu kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto yhdessä. Mikäli näiden kesken ei päästä yksimielisyyteen, asian ratkaisee tuomiokapituli.

SEURAKUNTIEN PÄÄTÖKSETKÄÄN eivät aina ole selkeitä. Joskus päällekkäisyyksiä liittyy yhteen ja samaan tilaan. Esimerkiksi Vaasan ruotsinkielinen seurakunta on linjannut, että heidän ovensa ovat auki kaikille pareille. Samoja tiloja käyttävä Vaasan suomenkielinen seurakunta ei ole kuitenkaan vastaavaa linjausta tehnyt. Käytännössä siis samoissa kirkkotiloissa sekä vihitään että ei vihitä sateenkaaripareja.

Kotimaan tiedossa on myös seurakunta, jonka papit kirkkoherran luvalla vihkivät samaa sukupuolta olevia pareja seurakunnan kirkoissa. Seurakunta ei ole kuitenkaan tehnyt asiasta julkista päätöstä.

Toinen epäselvyyttä lisäävä tekijä on se, että tilojen avaaminen ei vielä välttämättä tarkoita sitä, että seurakunnan papit vihkisivät samaa sukupuolta olevia pareja.

Esimerkiksi Nurmijärven seurakunnan kirkkoherra Ari Tuhkanen sanoi Nurmijärven Uutisille 24.8.2022: ”Kaksi asiaa tulee pitää erillään, kirkon avioliittokäytäntö miehen ja naisen välisenä liittona sekä tilakysymys, josta jälkimmäisestä seurakunta voi päättää.”

Myös useampi Kotimaan haastattelema kirkkoherra painotti, että tilojen antaminen ei vielä tarkoita sitä, että seurakunnan papit vihkisivät.

Kartta: Jesperi Virtanen

KESKUSTELUSSA VEDOTAAN molemmin puolin oikeuden päätöksiin. Kahta espoolaisseurakuntaa koskevan päätöksen sijaan ovien avaamisen vastustajat vetoavat vanhempaan korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätökseen vuodelta 2020.  Tuolloin KHO linjasi, että kapitulilla oli oikeus antaa varoitus samaa sukupuolta olevien parien vihkijälle. Vastakkain siis tuntuvat olevan kahta sinänsä eri asiaa koskevat oikeuden linjaukset.

Kotimaan haastattelema Päivi Räsänen toivoo, että hallinto-oikeus olisi johdonmukainen korkeimman hallinto-oikeuden vuoden 2020 linjaukselle. Räsänen tohteaa, että vaikka silloinen päätös ei koskenutkaan suoraan kirkkotiloja, alleviivasi se sen, ettei kirkon avioliittokäsitystä ja vihkimissäädöstä ole muutettu.

– Sukupuolineutraalin avioliittolain ei tarvitse vaikuttaa kirkon linjaan. Seurakuntien tulisi toimia kirkkolain ja voimassa olevan kirkkojärjestyksen mukaan.

Räsänen tähdentää, että kirkolliskokouksen ja dokumenttien pohjalta linjaus on selvä.

– Avioliittoon voi vihkiä vain miehen ja naisen. Sen vuoksi kirkkotiloja ei pidä muunlaisiin vihkimisiin käyttää.

Räsänen on tietoinen siitä, että useat seurakunnat ovat ympäri Suomea avanneet ovensa kaikille pareille. Hän ei kuitenkaan pidä perusteluja hyvinä.

– Sitä että muualla toimitaan linjauksien vastaisesti, ei voida pitää toiminnan oikeuttavana perusteluna. Monet vetoavat myös siihen, että kirkkotilojen pitäisi olla yhdenvertaisessa käytössä. Toki kirkkotilat ja seurakuntatilat ovatkin avoimia kaikille, mutta tuolla tavalla ei voi yhdenvertaisuuslakia soveltaa uskonnonharjoitukseen.

MONESSA SEURAKUNNASSA kyse on jo vakiintuneesta käytännöstä. Tuomiokirkoistakin ovensa ovat avanneet Espoo, Helsinki, Porvoo, Oulu, Tampere ja Turku.

Asian puolesta pitkään kampanjoineen Tulkaa kaikki -liikkeen näkökulmasta seurakuntien ovienavausinto on ilahduttavaa. Liikkeen koordinaattori Vesa Hirvonen kertoo, että kokonaiskirkollisen päätöksen viivästyessä oli vain ajan kysymys, milloin asia etenee hiippakuntien ja seurakuntien tasolla. Hirvonen toteaa, että viimeisin hallinto-oikeuden päätös Espoon seurakuntien osalta on merkittävä.

– Se todistaa, että seurakunnilla on oikeus tehdä tällaisia päätöksiä tilojensa käytöstä ja niihin liittyvistä linjauksista.

Hirvosen mukaan seurakuntia on todellisuudessa laajempi joukko kuin mitä hallinnolliset päätökset viestivät.

– On seurakuntia, joissa asiasta on keskustelu kirkkoherran ja seurakuntaneuvoston kesken, mutta virallista päätöstä ei ole. Näissäkin seurakunnissa saattaa silti tapahtua vihkimisiä kirkkoherran luvalla. Se katsotaan epävirallisesti mahdolliseksi.

Tilanne on kuitenkin jakava: vaikka monessa seurakunnassa samaa sukupuolta olevia pareja saa vihkiä ihan luvallisesti, monessa seurakunnassa eletään yhä varoituksen tai mahdollisen seuraamuksen pelossa. Hirvonen kertoo, että viimeisin seuraamus asiassa on papin piispalta saama huomautus Mikkelin hiippakunnassa 2022. Vaikka hiippakuntakohtaiset erot ovat siis suuria, voi vihkimisen saada Hirvosen mukaan kaikista hiippakunnista.

– Pappeja ja tiloja kyllä löytyy, vaikka virallista päätöstä ei olisikaan.

HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖKSET ottavat kantaa vain yksittäisiin tilanteisiin ja asioihin. Hirvosen mukaan nykytilanne johtaa melko monimutkaisiin asetelmiin.

– Periaatteessa kirkolla voisi olla oikeus antaa varoitus työntekijälle, mutta samalla seurakunnalla on oikeus päättää tilojensa käytöstä. Jos puolestaan samaa sukupuolta oleva pari veisi asiansa oikeuteen, saattaisi päätös olla, että heillä on oikeus saada vihkimys.

Päivi Räsäsen mielestä tasa-arvoiseen avioliittolakiin vetoaminen on saivartelua.

– Kirkon avioliittokäsitystä ja vihkimistä koskevaa säädöstä ei ole muutettu vuoden 2017 avioliittolain muutoksen myötä tai sen jälkeen. On tahallista harhaanjohtamista väittää, etteikö kirkon linja olisi selkeä.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!