Unkarin sunnuntaisten parlamenttivaalien voittaja oli keskustaoikeistolainen hallituspuolue Fidesz. Se sai äänistä 44 prosenttia, mikä merkitsee vaalimatematiikan vuoksi 133 paikkaa 199-paikkaisessa parlamentissa. Myös vasemmisto ja äärioikeistolainen Jobbik lisäsivät hieman kannatustaan.
Unkarin politiikka on 2000-luvulla herättänyt huomiota myös ulkomailla varsinkin sen jälkeen, kun Fidesz vuonna 2010 sai vaaleissa maanvyörymävoiton.
Unkarin luterilaisen kirkon piispa Tamás Fabiny kommentoi Unkarin vaalitulosta Kotimaa24:lle.
Fabinyn mukaan nyt päättyvä hallituskausi on voinut olla pääministeri Viktor Orbánin johtamalle hallitukselle myös kiusaus.
– Hallitus toimi käytännössä ilman opposition vastapainoa. Ilmeisen korruption lisäksi mediakenttä muuttui värittömäksi, hallituksen ylivoima näkyi valtion mediassa. Viimeisen neljän vuoden aikana hallituksen vapaustaistelu-retoriikka painotti jatkuvasti kansallisia etuja. Talouskriisin aikana tavoitteena oli verottaa raskaammin 90-luvun yksityistämisessä erikoisasemaan päässeitä isoja ulkomaisia yrityksiä ja pankkeja. Tämä monilta osin populistinen näkökanta sai unkarilaisten enemmistöltä ilmeisen positiivisen vastaanoton, Fabiny arvioi.
Viimeisen neljän vuoden aikana Fidesz on Fabinyn mukaan jatkuvasti puhunut sitoutumisestaan kirkkoihin.
– Tämä jäi kuitenkin usein ulkoisten tuntomerkkien, esimerkiksi sanavalintojen ja symbolien tasolle. Kirkkojen osalta ajoittain tulevat kehotukset – esimerkiksi enemmän nöyryytä, läpinäkyvyyttä ja kohtuullisuutta – saivat vähemmän vastakaikua.
Äärioikeistolaisen Jobbikin menestystä selittävät Fabinyn mukaan Unkarin taantuneiden, aikaisemmin sosialisteja äänestäneiden teollisuusalueiden työttömyyden aiheuttamat ongelmat.
– Jobbik tarjosi radikaaleja vastauksia näihin haasteisiin. On tärkeä huomata, että äärioikeisto ja äärivasemmisto ovat joskus melkein samoilla linjoilla. Jobbik on viimeisen puolen vuoden ajan koettanut saada entistä rauhallisemmalla retoriikalla uusia äänestäjiä. Ehkä puolue on ymmärtänyt, että aggressiivinen esiintymistapa ja avoin antisemitismi vievät siltä enemmän tukijoita kuin voivat tuoda, Fabiny pohdiskelee.
Hän kertoo olevansa itse sitä mieltä, että Jobbikin yli 20 prosentin osuus Unkarin parlamentissa on erittäin tuhoisaa.
– Olen erityisen pahoillani siitä, että tutkimusten mukaan puolue on erityisen suosittu nuorison piirissä, koulutustasosta riippumatta, Fabiny sanoo.
Unkarin hajanaisesta vasemmistosta ei ole ollut vastusta hallitukselle. Fabiny arvioi sosialistien epäonnistumisen johtuvan siitä, että he ovat valinneet keulakuvikseen henkilöitä, jotka kadottivat uskottavuutensa sosialistien kahdeksanvuotisen hallituskauden (2002–2010) aikana.
– Unkarin järjestelmänmuutoksessa 1990 sosialistipuolueesta tuli kommunistipuolueen manttelinperijä sen sijaan, että se olisi omaksunut perinteisen eurooppalaisen sosiaalidemokratian arvot. Vasemmistolle on Unkarissa edelleen myös tyypillistä, että se jättää kokonaan oikeistolle sellaiset teemat, kuten kirkko, koti ja isänmaa, Fabiny toteaa.
Nyt parlamenttiin ei valittu yhtäkään luterilaista pappia. Kirkko ei Fabinyn mukaan kiellä pappeja osallistumasta politiikkaan, mutta kansanedustajaksi valitun on jätettävä papinvirka parlamenttikauden ajaksi.
– Voin aika suurella varmuudella sanoa enemmistön luterilaisen kirkon papeista tukevan Fidesziä – usein täysin kritiikittä. Avoimia Jobbikin kannattajia on vähän, salaa sydämensä pohjassa ehkä kuitenkin muutamia. Tunnen useita pappeja ja kirkonmiehiä, joille taas pieni vihreä LMP-puolue on ainoa uskottava vaihtoehto. Mielestäni vasemmistopuolueiden kannatus on papiston piirissä minimaalista, kirkon jäsenten piirissä kuitenkin huomattavaa.
Fabiny toivoo Unkarin ja EU:n suhteiden kehittyvän parempaan suuntaan.
– Toivon myös, että hallitus löytää Brysselin suuntaan kumartelun ja ”vapaustaistelun” välisen keskitien, ja että uusi hallitus tulee toimimaan aiempaa suurpiirteisemmin ja nöyremmin.