Suomalainen koulutusosaaminen on jäänyt valitettavan vähälle huomiolle viime viikolla julkaistussa kehityspoliittisessa selonteossa, harmittelee Kirkon Ulkomaanavun vs. toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.
– On kummallista, että vuodesta toiseen kolutusta pidetään taka-alalla, vaikka suomalaisesta osaamisesta ovat kiinnostuneita kaikki hauraista kehitysmaista vauraisiin valtioihin, Hemberg ihmettelee.
Hembergin mukaan koulutus näkyy selonteossa siellä täällä, esimerkiksi puheena tyttöjen koulutuksen tärkeydestä, mutta suomalaista osaamista ei painoteta.
– Tämä on iso puute, johon Kirkon Ulkomaanapukin yritti vaikuttaa selonteon luonnosvaiheessa.
Muutoin Jouni Hemberg kiittää selonteon painopistealueita, joita ovat muun muassa naisten ja tyttöjen asema sekä kaikkein hauraimmat valtiot kuten Somalia ja Afganistan. Hembergin mukaan selonteossa kuitenkin näkyy selvästi hallituksen uusi linjaus, joka korostaa yksityisen sektorin roolia kehitysyhteistyössä.
Hemberg muistuttaa, että toisin kuin kehitysyhteistyötä tekeville järjestöille, yrityksille kehitysyhteistyö on toissijainen toiminta-alue.
– On nippu isoja yrityksiä, jotka rullaavat omillaan eivätkä tarvitse tukea. Nyt houkutellaan mukaan sellaisia yrityksiä, jotka eivät aiemmin ole onnistuneet tai tulleet ajatelleeksi toimivansa kehitysyhteistyöympäristössä.
– Kun selonteossa painotetaan hauraimpien valtioiden asemaa, niin mielenkiintoinen kysymys on se, löytääkö yksityinen sektori sieltä liiketoiminnan mahdollisuuksia.
Sinänsä yritysten houkutteleminen kehitysmaihin on Jouni Hembergin mukaan vain järkevää, kunhan sitä ei tehdä perinteisen kehitysyhteistyön kustannuksella, kuten Suomessa nyt hänen mukaansa ollaan tekemässä.
Yksityisen sektorin rooli kehityspoliittisessa selonteossa on herättänyt kysymyksiä myös Suomen Lähetysseurassa ja kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepassa.
Lue myös:
Kehityspolitiikan linjaukset herättävät kysymyksiä järjestöissä