Järjestöt epäilevät uuden kehityspoliittisen selonteon tavoitteiden toteutumista, kun kehitysyhteistyövaroista on leikattu rajusti.
Valtioneuvosto hyväksyi eilen Suomen kehitysyhteistyötä tällä hallituskaudella linjaavan selonteon. Sen mukaan Suomi lisää tukeaan vähiten kehittyneille ja hauraille valtioille sekä suuntaa aiempaa enemmän voimavaroja pakolaisten lähtö-, vastaanotto- ja kauttakulkumaihin.
Suomen kehityspolitiikassa aiotaan painottaa erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuksia sekä kehitysmaiden omien talouksien vahvistamista työpaikkojen, elinkeinojen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Painopisteisiin kuuluvat myös yhteiskuntien demokraattisuus ja toimintakyky sekä ruoan, veden ja energian saatavuus ja luonnonvarojen kestävä käyttö.
Suomi osallistuu yhteensä yli puolella miljardilla eurolla kansainvälisiin ponnisteluihin saada kehitysmaihin kestävän kehityksen mukaisia investointeja. Hallitus myös kannustaa ja tukee vastuullisia suomalaisyrityksiä kehitysmaiden markkinoille.
Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Seppo Rissanen pitää selonteon painopisteitä tärkeinä. Huolena on kuitenkin se, että kehitysyhteistyön osuutta valtion budjetissa leikattiin ennätyksellisen rajusti.
– Tavoitteiden saavuttamisen resursointi, oikeat toimintatavat ja toteutumisen seuranta herättävät kysymyksiä, Rissanen sanoo Kotimaa24:lle.
Myös kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepa on huolissaan tavoitteiden toteuttamisesta budjettileikkausten jälkeen.
Naisten ja tyttöjen aseman parantaminen, demokratiakehitys ja haurailla alueilla toimiminen ovat aiheita, jodien parissa järjestöt ovat toimineet tuloksellisesti jo pitkään, Kepa huomauttaa tiedotteessaan. Leikkausten jälkeen järjestöt ovat joutuneet supistamaan toimintaansa merkittävästi.
Yritystoiminta perustuu voiton tavoitteluun
Kepan mukaan kehityspolitiikan uudeksi painopisteeksi on nyt noussut yksityisen sektorin ja yritysten houkutteleminen. Yksityisen sektorin toimintaan liittyy kuitenkin paljon haasteita.
– Järjestöt ovat johdonmukaisesti vaatineet, että kaikkia kehitystoimijoita on koskettava samat pelisäännöt. Näin ollen, kun Suomi suuntaa merkittävän määrän kehitysyhteistyövaroja yrityksille, raportoinnin ja avoimuuden vaatimusten tulee koskea myös niitä, Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen sanoo.
Kepan mukaan kehitysmaat menettävät nyt moninkertaisesti kehitysyhteistyön verran varoja verovälttelyn takia. Kansainvälistä veronkiertoa tulisi suitsia samalla, kun kehitetään kehitysmaiden verohallintoa.
– Suomessa sähkönsiirtoyhtiö Carunan ilmitullut verovälttely ja rajut hinnankorotukset ovat esimerkki siitä, minkälaisten ongelmien kanssa kehitysmaat ovat painiskelleet vuosikymmeniä. Yritykset saavat usein solmittua kehitysmaissa maiden itsensä kannalta epäsuotuisia sopimuksia. Niissä huomioidaan vain harvoin avun laatua, Lappalainen toteaa.
Myös Seppo Rissanen näkee ongelmia varojen suuntaamisessa suomalaisten yritysten toimintaan heikosti kehittyneissä maissa. Toisin kuin kansalaisjärjestöjen, yritysten tehtävä on tuottaa voittoa. Esimerkiksi oikeusperustainen lähestymistapa saattaa olla yritystoiminnan kannalta haitallista.
– Erilaisiin intresseihin törmätään muun muassa maankäyttöoikeuksissa alkuperäiskansojen asuma-alueilla. Kenen intressi ratkaisee, suomalaisen yrityksen vai alkuperäiskansojen? Miten huolehditaan siitä, ettei tueta sellaista tuotantoa kehitysmaissa, joka on kiellettyä EU:ssa? Rissanen kysyy.
Rissanen pohtii myös, miten yritystoiminnan vastuullisuus toteutetaan ja kuinka kehityspoliittisten tavoitteiden toteutumista niiden toiminnassa seurataan.
– Maailmassa tarvitaan lisää työllisyyttä, mutta sen tulisi olla oikeudenmukaista, eikä se saisi ristiriidassa hyvien kehityspoliittisten tavoitteiden kanssa, Seppo Rissanen sanoo.
Kuva: Suomen suurlähetystö, Addis Abeba. Ekaluokkalaisia erityisopetuksen tukihankkeen inkluusioluokalla Etiopiassa. Kahdenvälisessä yhteistyössä Suomi lisää tukeaan vähiten kehittyneille ja hauraille valtioille kuten Etiopialle ja Somalialle.