Ujosta pojasta kasvoi uljasääninen laulaja ja kaikkien tuntema kanttori

Pasi Flodström rakastaa vakaata ja rauhallista satakuntalaista mielenmaisemaa ja pienen paikkakunnan levollista elämänrytmiä. Usein hän lämmittelee piharakennuksen puusaunaa jo neljän aikaan iltapäivällä. Kuva: Jussi Partanen

Harjavallan seurakunnan kanttori Pasi Flodström palasi tangokuningasvuoden jälkeen takaisin seurakuntatyöhön. Vaikka seurakunnissakin on omat jännitteensä, viihdebisneksen rajuihin kiemuroihin kirkollista maailmaa ei kuitenkaan voi hänen mukaansa verrata. Tanssikansa on vaativaa ja pahimmillaan laulajat joutuvat kuulemaan suoranaista ilkeilyä. Myös kilpailu keikkapaikoista on kovaa. Jakso kevyemmän musiikin parissa sai Flodströmin arvostamaan uudella tavalla kanttorin työtä.

Satakunnan sydämessä Harjavallassa on lämmin kesäpäivä. Tangokuninkaaksi vuosi sitten heinäkuussa kruunatun Pasi Flodströmin kaunis kotitalo löytyy hieman keskustan ulkopuolelta.

Teemme isännän johdolla pienen kierroksen talossa, jolla on komea historia. Se on rakennettu vuonna 1922 virka-asunnoksi.

– Museovirasto on suojellut rakennuksen. Monta asiaa piti siis huomioida remonttivaiheessa, jotta talo säilyttää arvokkuutensa, Pasi kertoo.

Kierroksen jälkeen istahdamme juttelemaan pihalle. On rauhallista. Vain muutama lintu sirkuttelee pensaissa.

Kun Flodström syntyi vuonna 1995 Harjavallan naapurikunnassa Nakkilassa, hänen sukunimensä oli Nieminen.

– Vaihdoin sen vuonna 2020 isoäitini sukunimeen. Flodströmejä on maassamme vain muutamia kymmeniä, kun Niemisiä on yli 20 000, Pasi kertoo.

Lapsuudenkoti ei ollut erityisen musikaalinen. Pienenä Pasilla oli tapana pimputella sähköpianoa.

– Vanhemmat laittoivat minut sitten Nakkilan kanttorin Anna Tasalan pianotunneille. Se piti tehdä puoliväkisin, koska olin lapsena niin hirveän ujo. Elin paljon omissa maailmoissani.

Tasalan tunneilla Pasi kuuli lisää kanttorin työstä ja innostui. Hän päätti, että haluaa aikuisena työskennellä juuri siinä ammatissa.

– En osaa oikein vieläkään sanoittaa, mikä minua on kanttorin työssä eniten viehättänyt. Se on monipuolista ja siinä saa olla paljon tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa.

Laulutaito ei tullut syntymälahjana

Kanttorin opastuksella Pasi aloitti nuorena miehenä myös laulamisen. Se tuotti paljon päänvaivaa. Laulunopettaja meinasi välillä jo vaipua epätoivoon.

– Toivon olevani esimerkki siitä, että laulaminen on opittavissa oleva taito, eikä välttämättä mikään synnyinlahja. Lähtökohdat voivat toki toisilla olla helpommat, mutta vain treenaamisella laulutaito kehittyy.

Haave kanttorin ammatista nytkähti eteenpäin, kun Pasi vain 16-vuotiaana sai toimia Nakkilan seurakunnan kesäkanttorina. Kokemus oli haasteista huolimatta myönteinen.

– Pystyin kasvattamaan ujouteni ympärille ammattiminää ja sain rohkeutta kohdata ihmisiä.

Pasi Flodströmin mielestä hengellistä musiikkia ei voi määritellä tiukasti. Kuva: Jussi Partanen

Vuonna 2014 Pasi otti ison loikan kohti suurta maailmaa. Hän aloitti opinnot Sibelius-Akatemiassa pääaineenaan kirkkomusiikki. Pohjalla oli jo musiikkiopiston tutkinto pianonsoitosta.

Arvostettuun helsinkiläiskouluun pääseminen tuotti aikamoisen kulttuurishokin maaseudun kasvatille.

– Sibelius-Akatemia on kansainvälinen koulu, jossa pitää olla paljon esillä. Opiskelijoita myös testataan monin tavoin.

Laulaminen on opittavissa oleva taito.

Kun itse nauttii, muutkin nauttivat

Paineita riitti. Kolmen opiskeluvuoden jälkeen Pasi Flodström oli siinä pisteessä, että oli valmis lopettamaan opinnot kokonaan.

– Koin sen maailman jotenkin niin ehdottomaksi. Asiat piti tehdä tietyllä tavalla. Tuntui, että pitäisi istua tietynlaiseen muottiin.

Opiskelija pohti itsekseen asioita ja teki lopulta uransa kannalta tärkeän oivalluksen. Voisiko musiikkia tehdä tavalla, joka tuntuu itsestäkin hyvältä?

– Ymmärsin, että kun itse nautin musisoinnista, niin kuulijatkin varmasti nauttivat. Suoritus ei ole silloin vain mekaaninen.

Sibelius-Akatemiassa laulusta kehittyi Flodströmille lopulta kaikkein luontevin ilmaisuväline. Hän suoritti A-tutkinnon klassisesta laulusta.

Laulunopettaja Hannu Niemelän johdolla nuori mies sai osaamisen lisäksi aimo annoksen kaivattua itseluottamusta.

– Siihen aikaan jännitin laulamista ja jännitän edelleenkin. Ajattelen kuitenkin, että jännittäminen pitää esiintyjän vireessä. Se saa sinut antamaan kaikkesi.

Henkilökohtainen on syvällistä

Jo opintojen loppuvaiheessa Pasi tuurasi kanttoria Nakkilan seurakunnassa. Syksyllä 2020 avautui viransijaisuus naapuriseurakunnassa Harjavallassa ja seuraavana vuonna Pasi tuli valituksi sieltä vapautuneeseen virkaan.

Hän kertoo nauttineensa kanttorin työstä pienessä seurakunnassa, jossa työyhteisö on tiivis.

– Minuun on luotettu hienosti ja olen saanut kehittää asioita. Olen muun muassa perustanut uusia kuoroja.

Kanttoreilta kysytään usein, mikä on oikeaa hengellistä musiikkia ja mikä ei. Flodström ei missään nimessä halua tehdä asiassa tiukkoja rajauksia.

– Jos meidät laitetaan väkisin kuuntelemaan musiikkia, josta emme pidä, se voi aiheuttaa aivoissamme jopa vihan tunteita. Vastaavasti meille tärkeä kappale voi herättää sisällämme syvää pohdintaa.

Pasi on ilahtunut siitä, että esimerkiksi vihki- ja siunaustilaisuuksien musiikki on huomattavasti monipuolistunut.

– Kanttorilta halutaan musiikkia, joka kumpuaa naimisiin menevien tai vainajan elämästä. Näin mukaan saadaan syvempi ulottuvuus.

Tanssilavan liepeillä lapsesta asti

Osallistuminen tangokuningaskilpailuun ei ollut Harjavallan kanttorille mikään päähänpisto. Klassisesta musiikkikoulutuksestaan huolimatta Flodström on ollut tangon ystävä lapsesta saakka.

– Isäni teki työuransa bussikuskina ja oli paljon tien päällä. Kesäpaikkamme lähellä oli tanssilava ja meillä muilla perheenjäsenillä oli tapana mennä lauantai-iltaisin hengailemaan sen liepeille. Oli kivaa kuunnella musiikkia ja seurailla iloisia ihmisiä.

Pasi alkoi itsekin harrastaa tanssimista ja lavojen maailma tuli vähitellen tutuksi.

– Perheen kanssa olemme aina seuranneet Tangomarkkinoita televisiosta. Mietin, että saisipa joskus riittävästi rohkeutta lähteä kisaamaan tangokuninkaan kruunusta.

Haave läheni, kun Flodström osallistui hyvällä menestyksellä Loistava laulaja -kilpailuun. Hän sai myös oman valmentajan, joka perehdytti häntä iskelmälaulamisen saloihin.

– Klassisessa laulussa opetetaan katsomaan hieman yläviistoon. Iskelmän ja tangon puolella taas on otettava vahva kontakti yleisöön. Ihmiset on saatava paremmin otteeseen.

Lauantaina 8.7. 2023 koitti Pasi Flodströmin suuri hetki, kun hänet kruunattiin Seinäjoella uudeksi tangokuninkaaksi.

– Finaali oli todella kovatasoinen. Meitä oli viisi aivan erilaista laulajaa ja persoonaa. Se säilytti jännityksen aivan loppuun saakka.

Kruunaamisen jälkeen Pasi jäi työnantajan kanssa sovitulla tavalla puolen vuoden virkavapaalle. Näin hän pystyi keskittymään paremmin tangokuninkaan velvollisuuksiin. Myöhemmin virkavapautta pidennettiin vielä toisella kuudella kuukaudella.

Tanssilavojen todellisuus yllätti

Tangokuninkaan vuosi on ollut tapahtumarikas. Siihen on kuulunut hienoja keikkoja ja mieleen jääneitä kohtaamisia, mutta myös toisenlaista tunnelmaa.

Viime vuoden lopulla Pasi Flodström päätyi irtisanomaan sopimuksensa ohjelmatoimiston kanssa.

– Aseman vakiinnuttaminen tango- ja iskelmämaailmassa vaatii pitkän ja määrätietoisen työn. Minun virkavapauteni aika oli kuitenkin tosi rajallinen ja halusin tehdä monenlaisia asioita.

Tanssilavakulttuurissa edellistä tangokuningasta miellyttää moni asia.

Puitteet ovat kunnossa. Lavat sijaitsevat usein kauniilla paikoilla ja ilmapiiri on ainutlaatuinen, kun musiikki alkaa soida ja tanssijat levittäytyvät lavalle.

Mutta löytyy varjopuoliakin. Tanssikansa on vaativaa ja pahimmillaan laulaja joutuu kuulemaan suoranaista ilkeilyä.

– Keikan loputtua minua jäätiin ohjeistamaan siitä, mikä kappale sopii äänelleni ja mikä ei. Joskus laulamiseni on saatettu tuomita suoralta kädeltä aivan surkeaksi.

– Huomaan todella kaivanneeni tangokuningasvuoden aikana kanttorin työtä, kutsumusammattiani, Pasi Flodström sanoo. Kuva: Jussi Partanen

Perinteiden rinnalle on tuotava uutta

Flodström näkee tangomaailmassa tiettyjä yhtäläisyyksiä evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Molemmat ovat olleet vahvoja ja perinteisiä instituutioita, jotka eivät ole pystyneet täysin pysymään kehityksessä mukana. Uudistumisen tarve on melkoinen.

– Ei kirkon työntekijöidenkään pidä odotella ihmisten tuloa, vaan mennä heidän luokseen. Näin ihmiset huomaavat, että seurakunnan väki onkin ihan rentoa porukkaa. Minulla on erittäin hyvä kokemus siitä, kun kanttorina menin pitämään joululaulutilaisuuden pubissa.

Tanssimaailmassa Pasi haluaisi herätellä ennen kaikkea tanssijärjestäjiä. Heillä on iso vastuu siitä, miten tanssijat ja myös artistit viihtyvät.

– Perinnettä on hyvä ylläpitää, mutta sen rinnalle on otettava jotakin uutta, joka resonoi tämän päivän ihmisissä, Flodström korostaa.

Tangomaailma ja kirkko ovat perinteisiä instituutioita, jotka eivät ole täysin pysyneet kehityksessä mukana.

Musiikkimaailma on raju

Tangokuningas kertoo oppineensa vuoden aikana paljon elämästä.

Seurakunnissakin on omat jännitteensä, mutta viihdebisneksen yllättäviin kiemuroihin kirkollista maailmaa ei kuitenkaan voi hänen mukaansa verrata.

– Musiikkimaailma on raju ja siellä ei oikein voi luottaa mihinkään. Tanssilavojen vähennyttyä kilpailu keikoista on kovaa, ja pitää toimia kyynärpäätaktiikalla. Minä en sellaisesta pidä.

Pasi iloitsee, että hänen ei tarvitse suunnitella musiikkiuraansa yksin. Sparraajana toimii manageri Ulla Huttunen, jolla on pitkä kokemus erityisesti musiikkiartistien myynnistä.

– Ullan kanssa on ollut ihana työskennellä. Hän on luotettava ja lämmin ihminen, jonka kanssa pystyy villisti ideoimaankin.

Tangokuningasvuoden aikana Pasi Flodström joutui aika tavalla pohtimaan musiikillista identiteettiään. Mitä hän haluaa musiikin saralla tehdä ja mikä on taloudellisesti järkevää?

Yksi vaihtoehto olisi suuntautua tanssimusiikkia paremmin myyvään popmusiikkiin. Samalla voisi ottaa jonkun mieleen jäävän taitelijanimen.

Lopulta Pasi päätyi siihen, että jatkaa kanttorin työn ohella keikkailua omalla nimellään.

– Musiikillisesti olen siis edelleen kanttori ja tangokuningas. Nehän eivät sulje mitenkään toisiaan pois. Haluan purkaa rajoja musiikkityylien ja eri maailmojen väliltä.

Maaseudun leppoisa tahti rauhoittaa

Pasi Flodström on juuriltaan syvästi satakuntalainen. Sen lisäksi myös opiskelukaupunki Helsinki on tullut hänelle hyvin tutuksi. Sibelius-Akatemiassa opiskellessaan Pasi asui seitsemän vuotta Töölössä.

– Rakastan Helsinkiä, ja tiedostan että siellä on monia mahdollisuuksia. Mielenterveyteni kuitenkin tarvitsee Satakunnan. Helsingistä palatessa rauhoitun aina jo matkalla, kun lähestytään kotiseutua.

Satakuntalaisia pidetään usein vähäpuheisinä, jäykkinä ja jopa tylyinä. Flodström ihmettelee tätä.

– Meidän mielenmaisemamme on vakaa ja rauhallinen, mutta täällä on myös todella helppo jutella ihmisten kanssa.

Flodström arvostaa maaseudun leppoisaa rytmiä, joka rakentaa hyvää elämänlaatua. Ero hektiseen pääkaupunkiin on suuri.

– Jonkin aikaa sitten tapasin Helsingissä ihmisen, joka valitteli koko ajan päiviensä kiireitä. Minä kerroin hänelle, että useimmiten kello 16 aikoihin lämmittelen jo ihan rauhassa piharakennuksessa puusaunaani, Pasi hymyilee.

Talo on turistinähtävyys

Kanttori-laulaja iloitsee siitä, kuinka vilpittömästi harjavaltalaisyhteisö riemuitsi hänen menestyksestään. Viime vuoden Tangomarkkinoiden jälkeen Harjavallan torille kerääntyi peräti 3000 ihmistä juhlimaan Pasia. Se on lähes puolet pikkukaupungin asukasmäärästä.

– Tämä alue on muutenkin kulttuurisesti vireää ja musiikkielämä on aktiivista. Keikkailen yhdessä muun muassa Vesa Formusen kanssa, joka on pitkän linjan harmonikantaitaja.

Pienen paikkakunnan yksi harmi on kuitenkin juuri se pienuus. Vajaan seitsemän tuhannen asukkaan kaupungissa tangokuningas on melkoinen harvinaisuus ja Pasin asunto on jopa jonkinlainen turistinähtävyys. Välillä autot jäävät läheiselle tielle parkkiin ja sieltä tullaan kuvaamaan taloa ja mahdollisesti näkyvillä olevaa tangokuningasta.

– Aina se ei tunnu niin kovin kivalta. Olen introvertti, ja kaipaan vapaalla omaa rauhaa.

Pienellä paikkakunnalla tangokuninkaan kotitalosta on tullut jonkinlainen turistinähtävyys. Kuva: Jussi Partanen

Kanttorin työ on vaativaa

Kokemustensa perusteella Pasi Flodström uskaltaa jonkin verran arvioida eri musiikkiammattien vaativuutta. Hänen mukaansa kanttorin työ on huomattavasti vaikeampaa kuin lavoilla laulaminen.

– Tangojen ja iskelmien esittäminen on äänenkäytöllisesti selvästi helpompaa. Ylipäätään iskelmämusiikki on hyvinkin sallivaa. Nykyään laulutaidollekaan ei laiteta niin suurta painoa kuin aikaisemmin.

Klassinen laulu on kehollisesti rajumpaa, koska siinä ei käytetä äänentoistoa. Kanttorin työssä ei myöskään riitä yhden ”keikan” vetäminen, vaan laulaa saa pitkin päivää hyvinkin vaihtelevissa tilanteissa.

– Työpäivän aikana voit laulaa esimerkiksi hautajaisissa. Välillä juodaan kahvit, ja sitten on taas uuden lauluesityksen vuoro. Tämän jälkeen voi olla edessä siirtyminen toisiin hautajaisiin tai johonkin muuhun tilanteeseen.

Flodström kiittelee Sibelius-Akatemiassa saamaansa perusteellista koulutusta. Osana opintojaan hän suoritti myös laulunopettajaopinnot. Sieltä on löytynyt työkaluja omankin äänen tehokkaaseen käyttämiseen.

– Tangokuningasvuoden aikana ääneni on notkistunut. Sen kanssa on nyt luontevampi laulaa iskelmämusiikkia.

Hyvillä mielin takaisin seurakuntaan

Syyskuun alussa Pasi Flodströmin virkavapaus päättyi ja hän on palannut työhönsä Harjavallan seurakunnan kanttoriksi.

Pasi kävi virkavapaalla muutamien viikonloppujen aikana jo ottamassa tuntumaa normaalityöhönsä.

– Se oli kivaa ja huomaan todella kaivanneeni kanttorin työtä, kutsumusammattiani.

Harjavaltalaismuusikko pohtii, että vauhdikas työvuosi kirkon ulkopuolella on saanut hänet arvostamaan kanttorin työtä vielä aikaisempaakin enemmän.

Flodström arvioi musiikin voiman hautajaisissa tai häissä suuremmaksi kuin tanssipaikoissa. Tanssilavoilla tunnelma jää usein pinnallisemmaksi.

– Kanttorina saan olla mukana ihmisten suurissa juhlissa ja elämän taitekohdissa, suruissa ja iloissa. Koen, että niissä hetkissä musiikilla on aivan erityinen merkitys.

Keikkailu jatkuu kanttorin työn ohella

Flodström on heinäkuussa luovuttanut tangokruununsa eteenpäin, mutta Suomen kansa saa silti jatkossakin nauttia hänen komeasta bassostaan.

Pasi jatkaa keikkailua ahkerasti kanttorin töiden ohella. Hänen kalenteristaan on irrotettu aikaa muun muassa joulukonserttikiertueelle yhdessä Eija Kantolan kanssa.

– Käymme läpi kaikkiaan 22 paikkakuntaa kautta maan.

Flodström on vielä nuori mies. Hänellä on runsaasti aikaa tehdä työtä ja uraa musiikin parissa. Mutta juuri nyt Pasilla ei ole kiire minnekään. On aika perisatakuntalaiselle harkinnalle. Oman puusaunan voi lämmittää muutamankin kerran. Asiat järjestyvät.

Pasi Flodström kertoo, että hänellä on elämässään toistaiseksi ollut kaksi suurta uraan liittyvää haavetta: työskennellä kanttorina ja päästä tangokuninkaaksi.

– Olen 29-vuotias ja saavuttanut ne molemmat. Nyt voin olla itselleni hetken aikaa armollinen. Ei minun tarvitse urallani pyrkiä koko ajan eteenpäin, sympaattinen muusikko sanoo.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliSoinin kirkko on suntio Juha Akonniemelle kotoisa ja lämmin paikka – kirkon harvinaisuus on vaivaisakka
Seuraava artikkeliLukijoilta: Viranomaisten oikeuspäätökset ovat omistautuneet negatiivisen uskonnonvapauden takaamiseen – lait kuitenkin takaavat myös positiivisen uskonnonvapauden

Ei näytettäviä viestejä