Kun meidän Herramme kuoli Pyhällä Maalla ristinpuussa kärsien, hän kuoli samaan aikaan kaikkialla maailmassa, kaikkien ihmisten puolesta.
Päässään Kristuksella oli orjantappurakruunu, paitsi siellä missä orjantappura ei kasva. Kuten Pohjolassa. Havumetsien luvatussa maassa Meidän Herramme päähän oli myös painettu piikkinen kruunu, joka oli tehty tyrnistä.
Kun Joosef Arimatialainen otti apureineen Kristuksen alas ristiltä, joku nakkasi tyrnikruunun läheiseen jokeen, josta se ajautui meren rantaan. Siitä lähtien tyrni on ollut rantojen kasvi.
– Koska olit mukana Poikani viimeisissä vaiheissa, annan sinun tehdä hedelmää, sanoi Jumala puhuessaan piikikkäälle pensaalle, jonka lehdet alkoivat samalla hohtaa hopeansävyä.
Tyrni (Hippophaë rhamnoides) tunnetaan piikeistään ja poikkeuksellisen vitamiinipitoisista marjoistaan. Tyrni kuuluu hopeapensaskasvien heimoon. Sitä tavataan laajalti Euraasiassa.
Suomessa tyrni esiintyy luonnonvaraisena Pohjanlahden rannikolla Uudenkaupungin saaristosta Tornioon saakka sekä Ahvenanmaalla. Tyrni oli vuoteen 2006 saakka rauhoitettu.
Pensas vaatii kasvaakseen aurinkoa, se ei siedä lainkaan varjoisia paikkoja. On sanottu, että tyrnin marjat ovat auringosta tehtyjä.
Tyrniä on yritetty jalostaa myös viljelyyn. Tunnettuja lajikkeita ovat Rudolf, Raisa sekä Tytti, Tarmo ja Terho.
Marjan terveysvaikutukset ovat lukuisat. Tyrnissä on esimerkiksi 10–20 kertaa enemmän C-vitamiinia kuin appelsiinissa.
Tyrni on Satakunnan maakuntakasvi.
Piikkien sisään kätketyt terveelliset marjat ovat Luojan meille antama vertauskuva, kätketty aarre. Kaikki elämässä ei ole helposti tarjolla.
Juttu on julkaistu aikaisemmin Kotimaa-lehdessä.