Eettiset kysymykset eivät ole tärkeitä suomalaisille diplomi-insinööreille, osoittaa tuore tutkimus. Turun yliopiston ja Virginian teknillisen yliopiston tutkijat selvittivät, miten suomalaiset työssäkäyvät diplomi-insinöörit suhtautuvat eettisiin kysymyksiin työssään. Tutkimus julkaistiin European Journal of Engineering Education -julkaisussa.
Etiikkaa eivät pidä tärkeänä etenkään nuoret diplomi-insinöörit.
– Mitä vanhemmaksi diplomi-insinööri tulee, sitä tärkeämmäksi myös eettiset kysymykset nousevat, tekniikan koulutuksesta väittelevä Ville Taajamaa sanoo Turun yliopiston tiedotteessa.
Asema ei vaikuta suhtautumiseen: eettisiä kysymyksiä eivät yliopiston tiedotteen mukaan pitäneet tärkeinä sen paremmin esimiehet kuin asiantuntijatkaan.
Tutkimus perustui Tekniikan Akateemisten Liiton (TEK) vuosina 2014 ja 2016 teettämiin kansallisen tason kyselyihin. Tutkimuksen taustalla oli kansainvälisesti tiedostettu tarve tekniikan koulutuksen kehittämisestä monitieteellisemmäksi ja yhteiskunnallisesti vaikuttavammaksi. Taajamaan mukaan koulutuksen pitäisi vastata yhä paremmin yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kokonaisvaltaisiin haasteisiin.
– Jotta monitieteellisiä ja kokonaisvaltaisia insinöörityön tuloksia saadaan aikaan, on insinöörien ymmärrettävä ja huomioitava toimintansa eettiset ulottuvuudet, Taajamaa toteaa.
Tutkimus toi Taajamaan mukaan esiin laajemman kysymyksen suomalaisen tekniikan koulutuksen laadusta, sisällöistä ja metodeista.
– Voiko pelkkiin luonnontieteisiin ja esimerkiksi kauppatieteisiin perustuva koulutus vastata tulevaisuuden haasteisiin koko yhteiskunnan teknistyessä ja ongelmien tullessa entistä monimutkaisemmiksi.
Kuva: Olli Seppälä