Venäjän ortodoksisella kirkolla on jo miltei 900 seurakuntaa ulkomailla. Näin tiedottaa Interfax-Religion.
Interfax-Religionin siteeraaman Belgorodin piispan Antonin mukaan ulkomaille on 25 viime vuoden aikana perustettu paljon uusia Venäjän kirkon seurakuntia
Taustalla on monien venäläisten muuttaminen ulkomaille, piispa Antonin mukaan ”paremman elämän toivossa”.
Monissa ulkomaisissa venäläisseurakunnissa toimii uutisen mukaan myös venäjän kielen kouluja.
”Ulkomailla” tarkoitetaan tässä yhteydessä entisen Neuvostoliiton ulkopuolella olevia seurakuntia. Näin esimerkiksi Ukrainassa, Valko-Venäjällä sekä Baltian, Kaukasuksen alueen tai Keski-Aasian maissa olevia Moskovan patriarkaatin alaisia seurakuntia ei lasketa ulkomaisiksi seurakunniksi.
Eri kirkot ovat jo kauan lähettäneet pappejaan ja perustaneet seurakuntia ulkomaille siirtolaisvirtojen perässä. Tässä mielessä Venäjän ortodoksisen kirkon toiminta ei ole epätavallista.
Asiaan on kuitenkin muitakin näkökulmia.
Helsingin yliopiston Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistonlehtori, teologian tohtori Arto Luukkanen on tutkinut Neuvostoliitto / Venäjän historiaa ja politiikkaa.
Hän muistuttaa, että Moskovan patriarkaatilla eli Venäjän ortodoksisella kirkolla on hyvin läheiset suhteet presidentti Putinin hallintoon ja ylipäätään Venäjän valtioon. Luukkasen mukaan liki 900 seurakunnan ylläpitäminen ulkomailla ei ole halpaa, mutta sitä pidetään tärkeänä.
– Yhteydenpidolla ulkovenäläisiin on myös poliittinen tilaus, Luukkanen toteaa.
Luukkasen mukaan Venäjän ortodoksisen kirkon toiminta aktivoitui 2000-luvun alussa.
– Näitä ulkovenäläisiä seurakuntia on rakennettu isolla rahalla ja siinä mielessä, että ne tukevat niin sanottua ”Russkij mir”, siis ”Venäläinen maailma” -projektia. Kyse on tietysti migraatiosta, muutosta ulkomaille, mutta ennen kaikkea entisten Neuvostoliiton alueen asukkaiden poliittisesta ”aktivoinnista”, Luukkanen tähdentää.
”Venäläinen maailma” on presidentti Vladimir Putinin ja hänen hallintonsa lanseeraama käsite. Sillä ymmärretään eräänlaista Venäjän ja venäläisyyden vaikutusaluetta, johon kuuluvat sekä poliittiset että kulttuuriset ulottuvuudet. Projektiin on valjastettu myös Venäjän ortodoksinen kirkko, jolle on tärkeää korostaa omia perinteisiä arvojaan liberaaleiksi koettuja länsimaisia arvoja vastaan.
Ortodoksisilla kirkoilla on omat kanoniset alueensa. Ortodoksisen maailman sisäisen koheesion kannalta voi olla ongelmallista, että yksi kirkko perustaa omia seurakuntiaan maahan, jossa jo ennestään toimii oma ortodoksinen kirkko.
– Kanonisesti sellainen on väärin ja vastoin vanhan kirkon periaatteita, mutta Moskovan patriarkaatin laajentuessa muihin maihin on pohjalla se ajatus, että kansalliset ortodoksiset kirkot ovat ”saastuneet” opillisesti ja ennen kaikkea poliittisesti, Arto Luukkanen arvioi.
Venäjän ortodoksisen kirkon ulkomailla toimivissa hiippakunnissa on kirkon antamien tietojen mukaan useita satoja tuhansia jäseniä. 900 seurakunnan ohella organisaatioon kuuluu kymmeniä luostareita.
Ulkovenäläisiä ortodokseja kaitsee 14 piispaa. Heistä virassa vanhin on Itäisen Amerikan ja New Yorkin metropoliitta Hilarion.
Venäjän ortodoksisen kirkon ulkovenäläisen osan nettisivut ovat täällä (englanniksi).
Kuva: Wikimedia Commons. Kristus Vapahtajan kirkko Moskovassa
Lue myös:
Putin ylisti kristittyjä joulupuheessaan: Eettiset ja moraaliset arvot ovat ansiostanne elpyneet
Yhteydet Venäjän ortodoksiseen kirkkoon jatkuvat oppikeskustelujen katkeamisesta huolimatta