Turun Linnan seutuvilla käy kova kuhina. Uteliaat kaupunkilaiset ovat saapuneet kaikista rälsseistä seuraamaan, kun pelätty ja ihailtu Juhana Herttua karauttaa seurueineen karnevaaliin. Poikkeuksellisen värikkäisiin juhlatamineisiin puettu herttua on Turun linnan ratsumiesten valitsemana päätynyt päivän tärkeimpään rooliin. Hänen on määrä toimia maikreivinä ja mitellä voimiaan julmaa Talvea vastaan! Luvassa on conflictus veris et hiemies – kevään ja talven taisto. 

Vappu on juhla, jota yhä edelleen Suomessa vietetään monenlaisissa merkeissä. Työväen ja opiskelijoiden juhlana sittemmin pidetty vappu on ollut perinteisesti kuitenkin myös kevään juhla, ja kuten Emil Anton Kotimaan artikkelissa muistuttaa, myös pyhän Valborgin muistojuhla. 

Vappuun on historiallisesti liittynyt useita unohtuneita uskomuksia ja perinteitä. Yksi mannereurooppalaisista, mutta Suomessakin tunnetuista perinteistä, on ollut teatraalinen ”kevään ja talven taistelu, jota on juhlahumussa esitetty ympäri Eurooppaa. Perinteen oletetaan saaneen alkunsa Kaarle Suuren neuvonantajana toimineen munkki Alkuinin (noin 732–804) dialogimuotoisesta kirjoituksesta Kevään ja talven taistelu, jossa kevät ja talvi väittelevät, kumpi voittaa. Kevät kutsuu käkiä julistamaan auringon ja lämmön ilosanomaa, mutta talvi yrittää väen vängällä jatkaa valtaansa. ”Jäinen talvi” kantaa ”nälkää mukanaan” ja  ”vastaa ankaralla äänellä”, että kevään valtakausi ei vielä ole koittamassa. Kevät kuitenkin vakuuttaa, että pian jo saapuvat käet kukkia suussaan, hunajaa tarjoten. Ja jokainenhan sen tietää, kumpi lopulta vetää pidemmän korren.

Käen on uskottu muutoinkin tuovan kevään mukanaan. Siksi käenkukunta on ollut odotettu ja toivottu vieras vapun kynnyksellä. Vanha turkulainen sananparsi tietää kertoa: ”Vappu tulee käki kainalossa.”

MAHDOLLISESTI ALKUININ dialogin innoittamana kevään ja talven taistelua esitettiin ympäri Eurooppaa, jopa Suomessa asti. Kustaa Vilkuna tietää Vuotuisessa ajantiedossa kertoa, miten 1557 Juhana Herttua mitteli ”takkuista talvea” vastaan suurissa juhlallisuuksissa. Aatelisille vieraille oltiin säilyneen asiakirjan mukaan varattu peräti kuusi tynnyriä olutta. 

Myös maikreivin eli kevään kreivin tai toukokreivin valinta oli olennainen osa juhlallisuuksia. Esimerkiksi Tallinnassa tiedetään maikreivin valinnasta alkaneen pitkään jatkuneet kevätjuhlallisuudet, joihin myös kevään ja talven taistelu tärkeänä näytöksenä kuului. Sittemmin Virossa perinnettä on elvytettykin ja esimerkiksi Tallinnan vanhankaupungin päivillä on jälleen esitetty toukokreivin turnajaisia (maikrahvi turniir). 

Kun toukokreivi sitten oli saatu valituksi, tuli hänen näytösluonteisesti vielä taistella uhkaavaksi naamioitua talvea vastaan. Tässäpä oiva vinkki kotien, koulujen ja yhteisöjen vappuriehan ohjelmanumeroksi – jakautukaa joukkueisiin tai pareihin ja ottakaa toisistanne mittaa haluamallanne tavalla. Sillä kuten suomalaiset tietävät: taistelu ei vielä ole ohitse. Takatalvi voi olla olla hyytävää todellisuutta toukokuussakin.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!