Raamatussa, Joosuan kirjassa kerrotaan, kuinka piiritetyn Jerikon muurit sortuivat, kun papit puhalsivat torviinsa. Tapahtumalla on kuitenkin toinenkin tulkinta. Se ei ole yleisesti tiedossa, joten kerrottakoon se tässä.
Kun Jumala antoi israelilaisten tehtäväksi kiertää kaupunkia kuuden päivän ajan, hän itse asiassa laittoi joukon pieniä lintuja asialle heikentämään kaupungin muureja.
– Hoi, te ruskeaselkäiset pääskyt, menkää ja kaivakaa Jerikon muureihin onkaloita, Jumala käski.
– Oi suuri Luojamme, ei meistä ole niin vaativaan työhön, linnut sirkuttivat apeina
– Mitä vielä! Menkää ja kaivakaa, niin huomaatte, että kyllä te pystytte.
– Hyvä on, sanoivat linnut.
Ihmiset eivät osanneet kiinnittää huomiota lintujen touhuun, vaan ne saivat rauhassa tehdä muureista haperoita ja sortumisherkkiä.
Kiitokseksi Jumala antoi linnuille kyvyn kaivaa pesänsä hiekkatörmiin.
Ei ole vaikea arvata, miksi törmäpääsky on rippikoulun nimikkolintu. No, tietysti siksi, että sen latinankielinen nimi on Riparia riparia.
Törmäpääsky on haara- ja räystäspääskyn ohella yksi kolmesta Suomessa pesivästä pääskylajista. Tervapääsky ei ole pääsky, vaikka sen suomenkielinen nimi siihen viittaakin, vaan kiitäjälintu.
Törmäpääskyt elävät niin Euroopassa kuin Pohjois-Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Suomessa törmäpääskyjä tavataan Lappia myöten.
Aivan erityisen törmäpääskystä tekevät sen elintavat. Se pesii yhdyskunnissa ja kaivaa pesänsä hiekkaisiin rinteisiin ja joentörmiin. Pesäkolo voi olla jopa metrin mittainen.
Törmäpääsky-yhdyskunnan näkeminen vetää hiljaiseksi. Mihin kaikkeen pieni luojanluoma pystyykään!
Juttu on julkaistu aikaisemmin Kotimaa-lehdessä.