Suomalaisten kristittyjen erityinen suhde nykyisen Israelin alueeseen voimistui 1900-luvun alusta. Tästä suhteesta kertoo Timo R. Stewartin kirja Pyhän maan lumo. Kirja perustuu Stewartin poliittisen historian väitöskirjaan Ja sana tuli valtioksi – Suomalaisen kristillisen sionismin aatehistoria vuodelta 2015.

Pyhän maan lumo on ehdolla tämän vuoden tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi.

Yksinkertaistettuna kirja kertoo siitä, miten Raamatulla perusteltu, kritiikitön suhtautuminen Israelin valtioon on ajan myötä osin muuttunut ja samalla monipuolistunut. Osa suomalaisista kristityistä kuuntelee nykyisin myös palestiinalaisten näkemyksiä.

***

Yksi ensimmäisiä suomalaisia silloisen Palestiinan kävijöitä oli tutkimusmatkailija Georg August Wallin. Hän matkusti Jerusalemissa, Betlehemissä, Nasaretissa ja Jaffassa vuonna 1847.

Viime vuosisadan alussa yhä useampi pappi alkoi tehdä matkoja Pyhälle maalle. Monia kävijöitä leimasi pettymys erityisesti Jerusalemiin, joka ei säihkynytkään kuin Ilmestyskirjan ”kristallinkirkas jaspis”, sekä kielteinen suhtautuminen ”arapeihin”. Poikkeuksena oli sosiaaliantropologi Hilma Granqvist.

Pyhän maan suomalaisia pioneereja olivat Aapeli Saarisalo ja Kaarlo Syväntö. Saarisalo lähti Pyhään maahan lähes sata vuotta sitten Suomen Lähetysseuran palvelukseen, mutta sittemmin keskittyi arkeologisiin tutkimuksiin. Helluntailaistaustainen Kaarlo Syväntö asui Tiberiaassa usean vuosikymmenen ajan muun muassa jakaen Raamattuja.

***

Yhteydet Israeliin synnyttivät ystävyysseuroja. Myönteinen suhtautuminen Israelin valtion toimiin oli osa Kristillisen Liiton, nykyisin Kristillisdemokraattien, ohjelmaa. Stewart kuvaa myös sitä, miten varsinkin Sana-lehti ylläpiti lukijoidensa erityissuhdetta Israeliin.

Suomen Lähetysseura aloitti työn silloisessa Palestiinassa lähes sata vuotta sitten. Juutalaislähetyksen pioneereja olivat Saarisalon lisäksi muun muassa Aili Havas ja Rauha Moisio. Israelin valtion syntymän 1948 jälkeen Lähetysseuran työ on laajentunut myös palestiinalaisten pariin.

Suomalaisten Israel-innostuksen myötä perustettiin Yad Hashmonan osuustoimintakylä lähelle Jerusalemia. Myös se toimi monien kristittyjen tukikohtana Israelissa.

1960-luvulta lähtien ryhmämatkat Israeliin yleistyivät. Niitä oli järjestämässä useampikin Pyhän maan matkoihin erikoistunut matkatoimisto, joista toiminnassa on edelleen Toiviomatkat.

***

Suomeen stipendiaattina 1960-luvun lopussa tulleella Munib Younanilla oli merkittävä rooli suomalaisten yhteyksien syntymisessä palestiinalaisiin. Munib Younanista tuli myöhemmin Jordanian ja Pyhän maan luterilaisen kirkon piispa sekä Luterilaisen maailmanliiton presidentti.

Kirja kuvaa myös piispakunnan kannanottoja liittyen Israeliin. Esimerkiksi arkkipiispa Martti Simojoki sanoi vuonna 1973 jom kippur -sodan aikana, että arabivastaisuus on samanlainen synti kuin juutalaisvastaisuus, ja varoitti kristittyjä tulkitsemasta Lähi-idän sotaa Raamatun avulla.

Kuopion hiippakunnalla on yhteistyösopimus Jordanian ja Pyhän maan luterilaisen kirkon kanssa. Osa piispoista on tällä vuosituhannella osoittanut kyseiselle kirkolle tukeaan sekä vedonnut Palestiinan valtion perustamisen puolesta.

***

Kirjan epilogissa Timo R. Stewart toteaa, että sosiaalisesta mediasta on tullut Israelia ja palestiinalaisia koskevan väittelyn vilkas alusta. Edelleen Israelin ystäviä jakaa osin kysymys siitä, pitäisikö juutalaisten kääntyä kristinuskoon vai ei.

Stewartin mukaan osassa suomalaisia kristittyjä säilyy Pyhän maan lumo. ”Se kestää Israelin liberaalit arvot, ultraortodoksien tiukat säännöt, vuosikymmenten sotilasmiehityksen ja jopa lähetystön rajoitukset.”

Lumo kestää Stewartin mukaan niin kauan kuin kyseiset kristityt tahtovat nähdä Israelin valtiossa todistuksen Raamatun luotettavuudesta ja Jumalan toiminnasta maailmassa.

Tieto-Finlandian saajan valitsee ylilääkäri Hanna Nohynek. Voittaja julkistetaan 30. marraskuuta.