Teatteriarvio: Trillerin muotoinen draama Mansikkapaikka on tarina eheytyshoitojen helvetistä

Mansikkapaikan julma puoskaripsykiatri (Janne Reinikainen) pyrkii tuhoamaan homoseksuaalin nuoren (Otto Rokka) identiteetin ja oman tahdon. Suomessa eheytyshoidot ovat olleet melko marginaalista ja pian mahdollisesti myös kriminalisoitua toimintaa. Venäjällä homoista on Putinin ja patriarkka Kirillin johdolla tehty vainottuja vihollisia ja syntipukkeja. Kuva: Mitro Härkönen

Sofi Oksanen tuntee kulttuurien yhteentörmäykset sekä venäläisten vihamielisen vallankäytön. Näytelmä Puhdistus (2007), jonka Mika Myllyaho ohjasi, sijoittui Viron lähihistoriaan, johon neuvostodiktatuuri jätti karmean jälkensä. Sama kaksikko on asialla Kansallisteatterin uutuusnäytelmässä Mansikkapaikka.

Nimi on läpeensä ironinen. Mansikkapaikka viittaa ruotsalaiseen sanontaan paikasta, jossa ihminen on onnellisin. Keski-Suomen mansikkapelloilla siirtotyöläisiä riistetään törkeästi.

Naapurin perhekin, ukrainalaistaustainen äiti Ruslana (Maria Kuusiluoma) ja isä Keijo (Petri Liski), pitää mansikkatilaa. Heidän poliisityttärensä Alina (Wenla Reimaluoto) paljastaa lähitilan riistorikokset, mistä vanhemmat eivät pidä, taloudellisista ja mainesyistä.

Maailman pahuus tulee lähelle sekä hyväksikäytettyjen marjanpoimijoiden että draaman keskiössä olevan perheen Ukraina- ja Venäjä-kytkösten kautta. Ruslanan äiti (Pirjo Luoma-aho) uskoo Putinin diktatuurin disinformaatioon. Suomen vinkkelistä on vaikea uskoa, miten sotapropaganda saattaa mennä läpi.

Venäläisten valheiden vastaanottoon ja vaikutuksiin perehtynyt Oksanen osoittaa, miten monesta tuutista toistetut valheet ja manipulatiiviset aivopesusysteemit toimivat. Neuvostokommunismin pahin perintö elää muuallakin kuin Pohjois-Koreassa.

Näytelmän rajuin jännite tulee puoskaripsykiatrin ja herkän mutta vahvatahtoisen nuoren Villen tahtojen taistelusta.

KOLMEN SUKUPOLVEN sisältä löytyy tuskaa ja petosta. Se alkaa selvitä, kun Alina tutkii kadonneen Ville-veljensä (Otto Rokka) kohtaloa. Pian päästään pimeyden ytimeen – eheytyshoitojen helvettiin.

Perheen naiset ovat lähettäneet salaa ja petoksella homoseksuaalin Villen eheytyshoitoon moskovalaiselle psykiatrian klinikalle. Siellä noudatetaan homoja ”eheyttäneen” pahamaineisen Jan Golandin menetelmiä: henkistä ja fyysistä väkivaltaa, lääkkeitä, kiristystä ja painostusta.

Näytelmän rajuin jännite tulee hyytävimmän roolin tekevän puoskaripsykiatrin (Janne Reinikainen) ja herkän mutta vahvatahtoisen nuoren Villen tahtojen taistelusta.

Villen läheisistä osa toimi hyvässä tarkoituksessa ja vastoin parempaa tietoaan – samoin kuin epäilemättä moni eheytyshoitoja kannattava kristitty.

Vaan toimivatko edes äärimmäiset aivopesukonstit, kun homosta heteroa ja maskuliinista ”tosimiestä” Moskovassa tehdään?

Ihmisen kiusaamista ja kidutusta on piinallista katsoa.

OKSASEN MUKAAN Putinin hallinto tarttui Venäjän konservatiivien, nationalistien ja ortodoksikirkon lietsomaan moraaliseen paniikkiin pönkittääkseen valtaansa. Helpoiksi vihollisiksi havaituista homoista, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä, tehtiin syntipukkeja sekä Venäjän että ”gayropan” ongelmiin.

Ortodoksikirkko Venäjällä ei käynyt koskaan läpi samanlaista liberalisoitumiskehitystä kuin kirkko lännessä, sillä ateistisessa Neuvostoliitossa kirkko oli ahtaalla.

Hyökätessään Ukrainaan Putin julisti lännen heikentävän Venäjää nakertamalla maan perinteisiä arvoja. Kremlin mukaan seksuaalivähemmistöt ovat lännen tuontitavaraa.

Marraskuussa Venäjän korkein oikeus julisti HLBT-liikkeen ääriliikkeeksi. Gayropan rappiota vastaan pitää Putinin ja patriarkka Kirillin mielestä taistella aseellisestikin.

Kremlin mukaan seksuaalivähemmistöt ovat lännen tuontitavaraa.

KANSALLISTEATTERIN ENSI-ILTA ajoittui vain muutaman päivää sen jälkeen kun Suomessa Kirkkohallituksen asiantuntijat antoivat eduskunnan lakivaliovaliokunnalle lausunnon kansalaisaloitteeseen eheytyshoitojen kieltämiseksi.

Kirkkohallitus kannatti yksiselitteisesti aloitetta. Sukupuoli- tai seksuaali-identiteetin muutosyritykset eivät vaaranna vain hyvinvointia vaan myös mielenterveyden. Toiminta altistaa ihmisarvon loukkauksille sekä henkiselle ja hengelliselle väkivallalle.

Mansikkapaikka Suomen Kansallisteatterissa. Ohjaus Mika Myllymäki. Käsikirjoitus Sofi Oksanen. Lavastus Eliisa Rintanen ja Mika Myllymäki. Musiikki Samuli Laiho. Valo- ja videosuunnittelu Ville Virtanen.

Lue myös:

Kirkkohallitus pitää eheytys­hoitojen kieltoon tähtäävää kansalais­aloitetta ”yleisesti kannatettavana”

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran. Antoisia lukuhetkiä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliViimeiset kiusaukset -oopperaa esitetään ensi vuonna Tampereella ja Savonlinnassa
Seuraava artikkeliKiva vai kelju kaveri? – Lapsena opitut tunnetaidot kantavat aikuisuuteen

Ei näytettäviä viestejä