Jyväskylän Viitaniemen rannassa Lehtisaaren lähtöpaikalla tunnelma on samaan tapaan odottava kuin yli kolmekymmentä vuotta sitten vieraillessani saarella ensimmäisen kerran. Nyt ihmisiä vain on enemmän.
Pian soutajat lähtevät liikkeelle kolmella kahdeksan hengen veneellä. Saari on näköetäisyydellä rannasta. Perillä huomioni kiinnittää valtava tilan tuntu.
Kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna saarella vietettiin avajaisia. Piispa Matti Salomäki siunasi uudet tilat käyttöön juhlamessussa. Kävijöitä oli viisisataa.
Lehtisaaren isäntänä kuusitoista vuotta työskennellyt Jyväskylän seurakunnan nuorisotyönohjaaja Pasi Bom kertoo, että tunnelma on kiitollinen, kun saaren uudisrakennukset on saatu valmiiksi.
Vanha päärakennus tuhoutui tulipalossa kesällä 2016. Päärakennuksen lisäksi grillikatos ja sauna sekä pukuhuone- ja varastorakennukset on uusittu.
– Olemme mainostaneet aika paljon. Nyt on myös hieman kauhunsekaiset tunnelmat, miten paljon ihmisiä tulee. Meillä on täällä sadan hengen rajoitus, Bom sanoo.
SEURANANI RETKELLÄ on Lehtisaaressa yli kolmekymmentä vuotta palkattuna ja vapaaehtoisena työskennellyt Otto Hallamäki. Ensimmäisen kerran Hallamäki tuli Lehtisaareen vuonna 1979 kunnostamaan tuolloin autiota saarta.
– Haimme hautausmaalta ikkunapokat, keitimme punamultaa padassa ja maalasimme päärakennuksen. Saari oli silloin seurakunnan päihdetyön käytössä kolme vuotta, kunnes se siirrettiin takaisin nuorisotyölle, hän muistelee.
Käydessäni Lehtisaaressa 1990-luvulla nuorena kiinnitin huomiota entisiin merimiehiin täynnä tatuointeja. Heidän kanssaan Hallamäki työskenteli. Nuorena päihteet olivat Hallamäelle iso ongelma heroiinista lähtien. Päihteetön ja savuton Lehtisaari on tukenut raitista elämää.
Lehtisaaren päärakennuksen yläkerrassa oli myös Hallamäen koti ”Oton boksi” parikymmentä vuotta. Siksi 1930-luvulla rakennetun huvilan palo vuonna 2016 oli hänelle erityisen kova isku. Palon mukana tuhoutuivat myös saaren historiasta kertovat valokuva-albumit. Uudessa päärakennuksessa menneestä muistuttaa vanha keinutuoli, joka saatiin pelastettua.
ALUN PERIN Lehtisaari tuli seurakunnan omistukseen 1949 maaseurakunnan kanttori Mikko Sipposen jäädessä eläkkeelle. Hän luovutti saaren vaimonsa Aino Sipposen kanssa seurakunnan nuorten käyttöön. Alusta asti toimintaa järjestettiin nuorille.
Vanhat rakennukset purettiin kevättalvella 2023. Viime kesän Lehtisaari oli suljettuna. Bomin ideasta uusi päärakennus tuli entisen lentopallokentän tilalle. Näin pihasta saatiin aiempaa yhtenäisempi. Saareen tehtiin myös sähkö- ja viemäriliittymät.
– Jos meillä olisi vanha päärakennus, ei olisi uutta. Olemme pyrkineet säilyttämään vanhaa idylliä.
Ensimmäisenä Bom ja Hallamäki esittelevät uusitun luontokirkon, jonka pitkät penkit ovat aiempaa korkeammat.
Vanhasta päärakennuksesta muistuttavat perustukset. Uudessa päärakennuksessa on kioski, keittiö, työhuone, ryhmätila, lastenhoitohuone ja invavessa. Saari ei silti ole täysin esteetön. Ulkoterassi toimii tarvittaessa esiintymislavana.
Ikkunoista voi ihailla auringonlaskua. Lehtisaaressakin työskennelleen kuvataiteilija Mika Pekkasen ideasta saaren vanhoja puita otettiin talteen, ja niistä tehtiin uuteen päärakennukseen huonekaluja. Seinillä on Pekkasen akvarellimaalauksia.
Takan on tehnyt uunimuurari Petteri Stubb, presidentti Alexander Stubbin pikkuserkku.
Rakennusprojektin hintalappu oli 1,2 miljoonaa euroa.
TESTAMENTTIVAROISTA täksi ja ensi kesäksi saarelle on palkattu projektityöntekijä Vappu Koho. Lisäksi kesätyöntekijöitä on kymmenen.
Kesämökkikeskiviikkoisin seurakunnan eri työalat järjestävät ohjelmaa. Tiistaisin saarella on päivystävä pappi kohtaamassa ihmisiä ja torstaisin diakoni.
Paikalle on hankittu Kainuusta kunttaa 500 neliömetriä. Se vaatii päivittäistä kastelua.
Uutta on myös roskattoman retkeilyn periaate. Yleisiä roskiksia ei ole, vaan kukin kävijä vie roskansa pois itse. Saaressa on oma kompostori, ja suihkujen sijaan pesuvesi lämpiää padassa.
SELKEÄ ERO kolmenkymmenen vuoden taakse on saaren kansainvälistyminen. Lehtisaari on monelle Suomeen muualta tulleelle paikka oppia suomen kieltä ja kulttuuria. Nytkin paikalla on ainakin somaleja ja ukrainalainen harjoittelija. Saaressa on käynyt esimerkiksi myös afgaaneja, saksalaisia, japanilaisia, australialaisia ja ranskalaisia vieraita.
– Väittäisin, että tämä on kokoavin toiminta Jyväskylän seurakunnassa kesäaikaan. Pyrimme pitämään matalan kynnyksen, jotta kuka tahansa voi osallistua. Jos joku on ollut koko päivän kotona yksin, tänne voi rohkaistua tulemaan, Bom kertoo.
Bom painottaa Lehtisaaren merkitystä myös valtakunnallisesti maksuttomana retkikohteena. Hän iloitsee eräältä vanhemmalta saadusta palautteesta, ettei lapsi kaivannut kännykkää saaressa ollessaan.
Poikkeusaikana päärakennuksen palon jälkeen toiminta keskittyi aiempaa enemmän saunan ympärille.
– Haluan pitää saaressa kiinni seurakunnan sanomasta ja ohjelmasta.
Bom toivoo, että seurakunnalla riittäisi varallisuutta ylläpitää saaren toimintaa myös tulevaisuudessa, vaikka kustannukset nousisivat.
SUUNTAAMME RANTAA kohti. Lokit kirkuvat, laiturilla ja järvessä käy vilske. Uuden saunan oven raosta tulvahtavat kosteat ja lempeät löylyt. Lauteet ovat täynnä. Kiuaskiviä on neljäsataa kiloa, Bom kertoo.
Grillikodassa erityisopettaja Milja Ilveskero ja Jyväskylän yliopiston opo-opiskelija Matti Mikkonen paistavat makkaraa. Kihlapari halusi tulla katsomaan saaren uutta ilmettä. Ensimmäistä kertaa he kävivät saaressa 2018, kun Ilveskeron kaveri oli siellä kesätyöntekijänä.
– Viime kesänä harmittelin, kun tämä oli kiinni. Nyt päätimme tulla katsomaan, miltä täällä näyttää. Tänne on kiva ja helppo tulla, Mikkonen sanoo.
Molemmat ovat ihastelleet uutta päärakennusta ja aikovat tulla Lehtisaareen uudestaan tänä kesänä.
– En arvannut, että uusi päärakennus on näin iso. Se varmasti tarjoaa hyvät puitteet kaikenlaiselle tekemiselle ja ohjelmalle. Mietin, miten partiolaisetkin voisivat hyödyntää tätä paikkaa, Kortepartioon kuuluva Ilveskero jatkaa.
Lehtisaari on avoinna 26. elokuuta asti tiistaista perjantaihin klo 15–21 ja lauantaista sunnuntaihin klo 13–21. Saareen pääsee tasatunnein ilmaisella soutuvenekyydillä Viitaniemen rannasta. Vierailuaika on enintään kolme tuntia.
Lue myös:
Lasten tulitikkuleikki tuhosi Jyväskylän seurakunnan kesäkodin
Ilmoita asiavirheestä