Miksi kristinuskon suuri kertomus huipentuu Ilmestyskirjassa viimeiseen taisteluun? Eikö tässä maailmassa ole jo sodittu tarpeeksi?

Eletään joulukuun loppua vuonna 1999. Jeesus on ahdistunut. Hän on saanut Isältään toimeksiannon, jota ei aio toteuttaa. Kuka kaataisi maahan vihan maljan ja jättäisi sinetit avaamatta?

Edellä kuvattu asetelma toimii juonena amerikkalaisen Hal Hartleyn avantgarde-elokuvalle Elämän kirja (1998). Vähälle huomiolle jäänyt kulttielokuva tiivistää jotain olennaista modernin kristillisyyden ongelmasta viimeisten tapahtumien suhteen. Se, että Jumalan suunnitelma huipentuisi suureen ja veriseen taisteluun, ei kuulosta oikealta. Toisaalta eskatologista latausta ei voi Raamatusta pyyhkiä pois kovalla yritykselläkään.

JOSKUS MAAILMANLOPUN odotus tihentyy. Tihentymiseen vaikuttavat usein ruton, nälän, sodan ja muiden enteiden täsmääminen, mutta joskus, kuten vuosina 999 tai 1999, odotuksen on synnyttänyt yksinkertaisesti vuosituhannen vaihtuminen.

Aikain merkkejä on luettu hanakasti alkukirkosta lähtien. Jälleen kerran merkkien lukeminen on kiihtynyt sairauksien, ilmastokatastrofien ja sotien tähden. Tietynsorttiset angloamerikkalaiset uskovaiset menevät oitis yliaktiivisuustilaan, kun Israelissa tapahtuu jotain.

Israelin avainasema lopun aikojen odotuksessa onkin kiistaton. Käsitys siitä, että Jeesus aloittaa elävien ja kuolleiden tuomitsemisen juuri Jerusalemista, on yleinen.

Toinen olennainen Jerusalemiin liitetty ennusmerkki on Jerusalemin kolmannen temppelin rakentaminen, jonka valmistumisen monet uskovat enteilevän lopun alkua. Exoduksen, eli toisen Mooseksen kirjan 25:stä luvusta innoituksensa saanut uskomus yhdistää myös monia kristittyjä ja juutalaisia. Esimerkiksi The Temple Instituten kaltaiset järjestöt toimivat ekumeenisessa hengessä, mutta saman uskon varaan rakentaen: kun kolmas temppeli valmistuu, Messias palaa takaisin.

ILMESTYSKIRJAN JA kristillisen perinteen käsityksen mukaan Jeesuksen paluu ei tapahdu rauhallisissa merkeissä. Harmonian sijaan luvassa on vihan ja ahdistuksen aika – suuren Babylonin koettelemuksia, vitsauksia sekä neljä majesteetillista ratsastajaa eli Rutto, Sota, Nälkä ja Kuolema.

Kuin tässä ei vielä olisi kyllin, edessä on myös Harmageddon – viimeinen taistelu, jossa vastakkain sotivat Kristus taivaallisine sotajoukkoineen sekä peto ja maan kuninkaiden armeijat.

Myös maan kuninkaiden armeijat saavat myyttiset mittasuhteet. Jo Hesekiel ennusti Israelin ahdistajan olevan Gog ja Johannes yhtyy ilmestyksissään Hesekielin näkemykseen. Myyttiset gogin ja magogin joukot edustavat maan kansoja, jotka taistelevat pedon puolella Israelia vastaan. Ja missä muuallakaan tätä taistelua käytäisiin kuin Pyhällä maalla.

Wille Riekkinen tietää kertoa Ilmestyskirja -kirjan artikkelissaan, että Harmageddonin konkreettiseksi paikaksi esitetään Megiddon (hepr. Har megiddo) vuorta. Siellä huipentuva Gogin sota on ihmisen viimeinen mahdollisuus valita puolensa, viimeinen mahdollisuus vaikuttaa osaansa viimeisellä tuomiolla.

Vaikka Ilmestyskirjan kieli on runsasta ja runollista, ei varsinaisella sodalla juuri mässäillä. Loppumyllytys loppuu lyhyeen, ja ennalta tappioon tuomitun vihollisen kaataa sanan miekan yksi isku. Maa ja helvetti häviävät taivaan mahdille. Historia päättyy.

MIKSI TARVITAAN taistelu? Jos Jumala lähettää ristillä ihmisten tähden kuolleen poikansa takaisin maan päälle ja Jumalan kansan verisen ja pitkittyneen erämaavaelluksen on vihdoin määrä päättyä, miksei loppu saisi olla lempeä? Mikä on suuren lopputaistelun eskatologinen merkitys? Jos Kristus voitti pahan vallat ja kuoleman jo ristillä, eikö sen pitäisi riittää?

Jo Aimo T. Nikolainen kirjoittaa Ilmestyskirjaa koskevassa tekstissään, kuinka ”meitä hallitsee Golgatan ristillä saatu voitto”. Mikä on uuden voiton merkitys? Vai onko kaikki maailmallinen Kristuksen kuoleman ja hänen paluunsa välissä yhtä Ilmestyskirjan taistelua?

Ilmestyskirjaa voi tietenkin lukea alkuseurakunnan ahdistuksesta kummunneena vuodatuksena, mutta toisaalta se on varhaisin kristillinen ”täyseskatologinen” teos, jota ei sovi kevyesti ohittaa. Tulisiko Harmageddonin taistelu nähdä kollektiivisena merkityksen antajana maailman ahdistamille kristityille ajast`aikaan?

Tulevaisuudessa siintävän hyvän ja pahan loppukoitoksen psykologinen merkitys on tietenkin suuri. Kaiken kattavan armon edessä maallinen oikeustaju joutuu koetukselle. Täyttääkö suuri lopputaistelu kaivatun lupauksen lopullisesta oikeudenmukaisuudesta, siitä että paha saa palkkansa?

UUDEN TESTAMENTIN eksegetiikan dosentti Niko Huttunen muistuttaa apokalyptisen kirjallisuuden olevan perusluonteeltaan kaksijakoista.

– Siksi lopullista taistelua tarvitaan. Valkeuden tulee voittaa pimeys lopullisesti.

Huttunen kiteyttää, että Vanhassa testamentissa pahan selitetään johtuvan kansan synneistä. Vasta nuoremmissa VT:n osissa, kuten Danielin kirjassa, siirrytään toisenlaisen apokalyptiikan pariin.

– Uuden testamentin myötä paha siirtyy enemmän kosmologiaan. Kyse ei ole enää vain ihmisestä ja hänen kyvystään elää Jumalan tahdon mukaan, vaan kosmisista saatanallisista voimista, jotka häntä orjuuttavat. Vaikka ratkaiseva käänne taistelussa Jumalan ja pahan välillä tapahtuikin Jeesuksen ristinkuolemassa, ei voitto ole vielä sinetöity.

Harmageddon tuntuu ihmisen tarpeesta ja oikeustajusta kumpuavalta tapahtumalta. Jumalan ei tarvitsisi sotia. Kun seuraan uutisia sodista ja maailman kauheuksista, en voi uskoa yltyvän kurjuuden palvelevan armollisen Jumalan tai hänen poikansa suunnitelmia.

Samoilla linjoilla oli näkemyksessään myös Hal Hartley. Hartleyn elokuva päättyykin yllättävällä tavalla: Jeesus ei aloita viimeistä taistelua. Taivas ja helvetti eivät käy taistoon, sillä se olisi moraalinen voitto helvetille. Uhrikaritsa annettiin jo ristillä, voitto on jo saavutettu.

Lopuksi Hartleyn Kristus katsoo väsynein silmin Manhattania laivankannelta, heittää Elämän kirjan mereen ja antaa ihmisille anteeksi. Niin paljon hän maailmaa rakasti.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran. Antoisia lukuhetkiä!