Seurakuntien jälkeen suurin yksittäinen rippikoululeirien järjestäjä on Suomen Rauhanyhdistysten keskusyhdistys (SRK) eli vanhoillislestadiolaiset.

SRK:n rippikoululeireille on tänäkin kesänä osallistunut yli viisi prosenttia kaikista rippikoulun kävijöistä.

– Tällä hetkellä ensi vuoden ripareille on hakenut noin 2 750 nuorta. Joka vuosi määrä kasvaa, kertoo Juha Luokkala, SRK:n lapsi- ja nuorisotyön asiantuntija.

Lähes kaikkien liikkeiden ja järjestöjen rippikoululeireille erityistä on se, että niihin tulee nuoria ympäri Suomea, jopa ulkomailta.

Juha Luokkalan mukaan SRK:n leirit erottuvat muista myös siinä, että rippikoululeireillä on vahva lauluperinne. Luokkalan mukaan laulanta leireillä on voimakasta.

Tämä näkyy ja kuuluu myös verkossa julkaistuissa videoissa. Laulut ovat siionin lauluja, virsiä tai kansanlauluja. SRK:n leireillä ei käytetä gospelia tai Nuoren seurakunnan veisukirjaa.

SUOMEN LUTERILAISEN Evankeliumiyhdistyksen (Sley) rippikoululeireille osallistui tänä kesänä 145 nuorta.

– Riparimme erottuvat monista muista pituuden suhteen. Kaksi viikkoa on hyvä aika tutustua toisiinsa ja rakastavaan Jumalaan, Sley:n nuorisotyön johtaja Juha Heinonen sanoo.

– Isosemme ovat todella motivoituneita ja toimivat tiiminä loistavasti. Myös henkilökohtaiseen kohtaamiseen ja nuoren kuuntelemiseen satsataan paljon. Yhteydet kotiin ovat isossa roolissa.

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYKSEN viidelle leirille Aholansaaressa osallistui tänä kesänä 150 nuorta. Leirien määrää on nostettu ensi kesänä kuuteen.

– Leireillämme erityistä on päivittäiset veisuut, joissa veisaamme siionin virsiä, ja leirin aikana pidämme myös seuroja. Niissä jokainen saa halutessaan puhua ja ehdottaa virsiä, Herättäjä-Yhdistyksen kansainvälisen ja nuorisotyön pastori Raisa Jarkkola sanoo.

– Seuroissa ja veisuissa on paikka myös hiljaisuudelle. Se on sykähdyttävä kokemus vanhassa savupirtissä monen kymmenen hengen joukolla.

Jarkkola sanoo, että Herättäjä-Yhdistys on sitoutunut turvallisen tilan periaatteisiin ja syrjinnän vastaiseen työhön niin, että jokainen voi tulla mukaan toimintaan.

– Tästä olemme myös viestineet avoimesti ulospäin. Siksi leireillämme on paljon esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia nuoria.

SUOMEN RAAMATTUOPISTON Säätiön (SROS) kahdelle leirille osallistui tänä vuonna 50 nuorta.

– Vuokatinrannassa järjestettävät leirimme keräävät hyvää palautetta muun muassa kiinnostavasta opetuksesta ja upeista puitteista. Leiriohjelmaan kuuluva retkipäivä kansallispuistoon on hyvä juttu yhteishengen sekä pitkällä leirillä jaksamisen kannalta, SROS:n nuorisotyön johtaja Tiina Karlsson sanoo.

– Rippikoululeireillämme on laaja teemarippikoulutarjonta, Jukka Repo sanoo. Hän on Suomen evankelis-luterilaisen kansanlähetyksen (SEKL) kotimaisen työn johtaja.

– Meillä on vaellusta, ratsastusta, tanssia ja urheilua.

Erityispiirteenä Kansanlähetyksen leireillä voi pitää myös sitä, että SEKL:in verkkosivuilla sanotaan rippikoululeirien tarjoavan ”luotettavaa raamattuopetusta”.

– Se linkittyy meillä raamattu-uskollisuuteen. Emme tee vertailua muiden järjestöjen tai herätysliikkeiden luotettavuuteen. Sen sijaan korostamme Raamatun olevan meille rakas ja tärkeä, Jukka Repo sanoo.

ERI HIIPPAKUNTIEN tuomiokapitulit myöntävät herätysliikkeille ja järjestöille luvat rippikoululeirien pitoon sekä valvovat niiden toimintaa.

Kirkkohallituksen rippikoulutyön asiantuntija Mikko Wirtanen näkee useita myönteisiä asioita herätysliikkeiden rippikoululeireissä.

– Osaltaan ne laajentavat tarjontaa. Kaikki leireille tahtovat pääsevät mukaan.

– Näiden leirien myötä nuorilla on mahdollisuus tutustua eri puolilta Suomea tai ulkomailta tulleisiin nuoriin. Joissakin tapauksissa nuori voi tahtoa esimerkiksi koulukiusaamisen takia leirille, jossa ei ole muita oman paikkakunnan nuoria.

Mikko Wirtanen ei näe selkeitä miinuksia herätysliikkeiden järjestämissä rippikoululeireissä. Tosin hänen mielestään monessa kohtaa yhteyttä kotiseurakuntaan voisi vielä vahvistaa.

Herätysliikkeiden rippikoululeirien yksi tavoite on sitouttaa kyseiset nuoret järjestävän liikkeen piiriin. Yhteyden merkitys omaan kotiseurakuntaan nousee vaihtelevasti esille.

KANSAN RAAMATTUSEURAN (KRS) nuorisotyöntekijä Katariina Nymanin mukaan KRS:n leireille otetaan isosia oman isoskoulutuksen sekä kotiseurakunnan isoskoulutuksen käyneistä. KRS:n leireillä riparilaisia kannustetaan hakeutumaan seurakuntayhteyteen joko KRS:n yhteisöön tai omaan kotiseurakuntaansa.

Juha Luokkalan mukaan SRK:n leireillä kotiseurakuntayhteyttä on vahvistettu vuosi vuodelta.

– Seurakunnan rippikouluista vastaava käy usein paikallisella rauhanyhdistyksellä starttipäivässä eli kodinillassa kertomassa kotiseurakunnan asioista.

Juha Heinonen sanoo, että Sleyn rippikoululeireille osallistuneita rohkaistaan leirin päättyessä pidettävällä info-tunnilla osallistumaan kotiseurakunnan nuorten toimintaan.

– Ainakin minä painotan koti-seurakunnan merkitystä. Moni isosistamme on käynyt oman seurakunnan isoskoulutuksen.

Raisa Jarkkola sanoo, että ennen leiriä jokaisen leiriläisen on osallistuttava oman alueen tai seurakunnan tutustumisjaksoon.

– Näin syntyneen yhteyden toivomme kantavan myös leirin jälkeen. Rohkaisemme nuoria osallistumaan paikallisseurakunnan nuorisotoimintaan ja isoskoulutukseen.

Tiina Karlssonin mukaan rippileirin alussa oppimispäiväkirjassa kysytään kokemuksia omasta seurakuntajaksosta. Nuorten kokemuksiin palataan myöhemmin leirillä, kun käydään läpi seurakunnan toimintaa.

– Myös isosia on rohkaistu kertomaan omista kokemuksistaan, koska monet isosistamme toimivat aktiivisesti kotiseurakunnassaan.

Tiina Karlssonin mukaan sillä on merkitystä, saako järjestön riparin käynyt nuori kutsun tulla mukaan seurakunnan isoskoulutukseen, vai tarvitseeko hänen itse olla aktiivinen asian selvittelyssä.

Jukka Repo sanoo, ettei yhteyttä omaan kotiseurakuntaan voi väheksyä. Kotiseurakuntaan tutustumisessa on pientä hajontaa sen suhteen kuinka tämä jakso toteutetaan.

– En tiedä kuinka ”jälkimarkkinointi” on seurakunnissa hoidettu. Tällä tarkoitan sitä, että seurakunnan nuorisotyö voisi ottaa koppia järjestörippikoulun käyneistä. Lähettäisi esimerkiksi kutsun osallistumaan nuortentoimintaan ja isoskoulutukseen. Tässä olisi varmaan yhteistyön kehittämisen paikka.

– Luonnollisesti toivomme, että meillä käydyn rippikoulun jälkeen nuori löytää paikkansa aktiivisena seurakuntalaisena, Jukka Repo sanoo.

KÄNNYKÖIDEN KÄYTÖN valvonta vaihtelee eri rippikoululeireillä. Vanhoillislestadiolaisten leireillä on testattu erilaisia tapoja.

– Osalla leireistä sovittiin yhteisenä pelisääntönä, ettei päivän aikana käytetä kännykkää. Osalla toteutettiin seurakuntien tapaan kännykkäparkkeja eli kännykät otettiin päiväksi talteen. Nuorille tehty anonyymi kysely asiasta paljasti sen, että nuoret itse pitivät uudesta käytännöstä, Juha Luokkala sanoo.

KRS:n leireillä kännyköiden käyttö ei ole ohjelmien aikana sallittua.

– Vapaa-ajalla puhelinta voi käyttää, mutta koetamme aktivoida nuoria vapaa-ajalla myös yhdessäoloon, pelailuun, uintiin ja lepoon. Yöksi puhelimet menevät nukkumaan joko laturiin tai huoneen pöydälle, Katariina Nyman sanoo.

SLEY:n leireillä kännyköitä ei kerätä pois, mutta niiden käyttö on tarkkaan ohjeistettu.

– Puhelin ei saa näkyä tunnilla eikä ruokailuissa, eikä silloin kun tehdään jotain yhdessä. Illalla puhelinta saa käyttää 45 minuuttia iltahiljaisuuden jälkeen, Juha Heinonen sanoo.

Raisa Jarkkolan mukaan pääsääntöisesti kännykät eivät tuo erityisiä haasteita Herättäjä-yhdistyksen leireille, eikä niistä ole erityistä ohjeistusta.

– Mikäli ongelmia ilmenee, ne pyritään selvittämään leirikohtaisesti, Jarkkola sanoo.

SROS:n leireillä puhelimet säilytetään leirin ajan omassa majoitusmökissä, jossa niitä saa vapaasti käyttää vapaa-ajalla.

– Paitsi öisin, jolloin annetaan kaikille mahdollisuus nukkua, Tiina Karlsson sanoo.

Kansanlähetyksen leireillä kännyköiden käytöstä ei ole muuta ohjeistusta kuin ettei niitä saa käyttää oppitunneilla.

RIPPIKOULULEIRIN KÄYNEILLE suunnattu jatkotoiminta vaihtelee niin seurakunnissa kuin herätysliikkeissäkin. SRK:n lähes kaikissa paikallisissa yhdistyksissä nuorille järjestetään ”rippikoulun käyneiden juhlahetki”.

– Yhdistys muistaa siinä nuorta ja kertoo tulevasta toiminnasta sekä jäsenyydestä. Yhdistyksissä toiminta jatkuu nuorten toimintana. Valtakunnallisia riparilaulutapahtumia järjestetään syksyn toisena viikonloppuna, Juha Luokkala kertoo.

Viime vuonna näihin valtakunnallisiin rippikoulutapahtumiin osallistui 4 500 nuorta.

Juha Heinonen kertoo, että Sleyn nuorisotyöllä on ohjelmaa läpi vuoden ja että siihen osallistutaan ”hyvällä prosentilla.”

– Evankeliumijuhlaan kesä–heinäkuun vaihteessa tullaan sankoin joukoin. Kesällä on Maata Näkyvissä -kesäleiri, Kansanlähetyksen ja Suomen Raamattuopiston kanssa yhteistyössä järjestetty Life-leiri Ryttylässä sekä Kesän kaatajaiset Karkussa, jonne tulevat melkein kaikki.

– Jatkisten lisäksi järjestämme viikonloppuleirejä ja tapahtumia. Pääjuttu on tietysti Maata Näkyvissä -festarit marraskuussa. Oma isoskoulutuksemme alkaa tammikuussa, Juha Heinonen listaa.

KRS järjestää Helsingissä Arska-nuorteniltoja ja Turussa Turska-iltoja. Lisäksi Helsingissä on kaksivuotinen isoskoulutus. Nuorille on myös muita tapahtumia muun muassa Vivamossa ja Kairosmajalla.

Herättäjä-Yhdistys kutsuu rippikoulujen jälkeen nuoria jatkoriparille ja kaikille nuorille tarkoitettuihin viikonlopputapahtumiin, jotka ovat myös osa isoskoulutusta.

– Pitkin vuotta nuorten keskuudesta valitut alueyhteyshenkilöt järjestävät ympäri Suomen erilaisia tapahtumia, joiden sisällön he saavat itse suunnitella ja toteuttaa. Vuoden kohokohta on tietenkin herättäjäjuhlat, jonne kokoontuu suuri määrä nuoria viettämään aikaa yhdessä, tekemään talkoita, osallistumaan seuroihin ja veisaamaan siionin virsiä, Raisa Jarkkola sanoo.

Suomen Raamattuopiston Säätiö järjestää syyskauden alkaessa Hengellisillä Syventymispäivillä Kauniaisissa kesän riparilaisille oman tapaamisen, ja syyskuun alussa on jatkoripari Vuokatinrannassa. Siellä järjestetään säännöllisesti myös nuortenleirejä, samoin Kellonkartanossa ja Raamattuopistolla. Oulussa ja Kauniaisissa on myös nuorteniltoja.

– Oma isoskoulutuksemme on verkkoisoskoulutus, jotta siihen pääsee helposti mukaan kaikkialta Suomesta ja ulkomailtakin. Keväällä pidetään yksi isoskoulutusleiri Vuokatissa, Tiina Karlsson kertoo.

Jukka Revon mukaan Kansanlähetyksen nuorisotyö tarjoaa jatkotoiminnaksi monipuolisen kattauksen nuorten tapahtumia sekä isoskoulutuksen.

SEKÄ RIPPIKOULULAISET että nuoret ovat muuttuneet vuosien varrella. Juha Luokkalan mukaan leiriin valmistautumista on vahvennettu.

– Lähetämme jokaiselle leiriläiselle lomakkeen alkukartoitusta varten, jossa he kertovat voinnistaan ja erityisistä tarpeistaan. Nuorilla on huomattu olevan aikaisempia vuosia hieman enemmän mielenterveyden haasteita. Toisaalta nuoret ovat myös avoimempia ja rohkeampia.

Juha Heinonen sanoo, että yhteydet kotiin ovat lisääntyneet.

– Nuorilla on vuosi vuodelta enemmän omia erityispiirteitä joiden kanssa tullaan leirille. Nuoret ovat reippaita ja rohkeita mutta myös kipeämpiä.

– Yhteisöllisyyden tarve on korostunut, mutta samalla nuoret toimivat tosiaan kohtaan usein yllättävän tylysti ja välinpitämättömästi, Juha Heinonen sanoo.

Katariina Nymanin mukaan nuorten pahoinvointi on lisääntynyt.

– Nuoret ovat erittäin tunnollisia suorittajia koulumaailmassa ja tavoitteellisia harrastuksissaan. Väsyminen näkyy usein. Myös erityistarpeisia nuoria on leireillä paljon, Katariina Nyman sanoo.

Raisa Jarkkolan mukaan nuoret ovat muuttuneet tiedostavimmiksi ja haluavat tuoda omia ajatuksiaan esille entistä selkeämmin ja keskustella niistä. Aikuisen auktoriteettiasema ei enää riitä totuuksien julistamiseen.

– Leireillä on kasvanut myös erityispedagogiikan tarve. On hienoa, että erilaisuudesta, erityisyydestä ja mahdollisista haasteistakin kerrotaan avoimesti, se auttaa leirityöntekijöitä ottamaan leiriläisten moninaisuuden huomioon opetuksessa ja vapaa-ajan toiminnassa, Jarkkola sanoo.

Tiina Karlssonin mukaan SROS:n leireillä nuorilta kerätään enemmän palautetta, jonka avulla leirien ohjelmaa ja opetusta voidaan kehittää.

– Vaikka monet asiat ovat muutoksessa, nuorten tarve tulla hyväksytyksi omana itsenään ja löytää oma paikkansa maailmassa ovat edelleen tärkeitä asioita, Tiina Karlsson sanoo.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!

Ilmoita asiavirheestä