Mehiläisten hoitamisen juuret Pekka Särkiön perheessä juontavat Padasjoelle Särkiön isän kotitalolle, jonka vadelmatarhaan tarvittiin 1990-luvulla pölyttäjiä. Särkiö seurasi läheltä Heikki-setänsä tarhausta ja innostui itsekin.

Vuonna 2014 Särkiö osti ensimmäiset kaksi mehiläispesäänsä. Nykyään hänellä on kahdeksan pesää, joita hän siirtää tarpeen sekä kukinnan mukaan Padasjoen ja Lahdessa sijaitsevan kodin välillä.

– Minua viehättää mehiläisten hoidossa luonnon seuraaminen. Olen oppinut tarkkailemaan hyönteismaailmaa aivan uudella tavalla.

PAPIN NÄKÖKULMASTA mehiläisten maailma on äärimmäisen ihmeellinen, se miten ne osaavat viestiä toisilleen, mistä löytyy hunajakasveja tai milloin mehiläisprinsessa on häälennollaan.

Särkiötä viehättää myös alan haastavuus. Moni asia riippuu siitä, minkälainen emo pesässä on – eli minkälaisia jälkeläisiä emo munii, kuinka ahkeria pesässä ollaan ja kuinka paikat puhdistetaan.

– Emo on johtaja, joka luo pesään hengen ja saa sen toimimaan, ihan kuin ihmisyhteisössäkin.

Haastatteluhetkellä Särkiö odotti postia, jonka mukana tulisi emoja kasvattajalta. Jalostettuja emoja toimitetaan postin mukana tarhaajille pienessä muovisessa häkissä, joka mahtuu kirjekuoreen. Uusi emo asetetaan pesään ja toivotaan, että se otetaan hyvin vastaan.

TALVI SAATTAA olla alan harrastajille vaikeaa aikaa. Toissatalvena lähes kaikki Särkiön pesät tuhoutuivat. Viime talvena kuoli vain yksi pesä ja seitsemän jäi henkiin. Pesien selviytymiseen talvesta vaikuttaa muun muassa sää, kosteus, mahdollinen home ja tuholaiset.

– Arkirutiineihin kuuluu pesillä käyminen runsaan viikon välein.

Tuolloin tarkistetaan, missä emo on, mitä se tekee ja onko se muninut. Emokennot pitää poistaa ja munivalle emolle tehdään tilaa parveilun estämiseksi. Pesällä käydessä rauhallinen toiminta ja suojautuminen on tärkeää. Särkiön mukaan pesät ovat erilaisia, jotkut ärhäköitä ja useimmat rauhallisia.

– Toki saan joitakin pistoksia, mutta itselleni ei ole tullut pahempia oireita niistä.

Särkiö on sijoittunut joskus hyvin myös Vuoden paras hunaja -kilpailuissa, vaikka pitääkin itseään harrastajana. Jos kaikki menee hyvin, yhdestä pesästä voi tulla hunajaa noin 40 kg kesässä.

– Huippuhetkiä ovat tietenkin ne, kun pesässä on kehä täynnä sikiöitä ja kun avaa hunajalingon hanan, sieltä alkaa valua kullankeltainen, tuoksuva, tuoreen hunajan virta. Se on kaunis näky.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!