Euroopan protestanttisten, luterilaisten, anglikaanisten ja ortodoksisten kirkkojen yhteiselin Euroopan kirkkojen konferenssi (EKK) pitää yleiskokouksensa Tallinnassa 14.–20. kesäkuuta.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon varsinaista delegaatiota johtaa piispa Matti Repo. Tallinnaan lähtee myös Kirkon ulkoasiain osaston johtaja, kirkkoneuvos Kimmo Kääriäinen.

Mikä voisi olla Tallinnan-yleiskokouksen ykkösasia, Kimmo Kääriäinen?

– Euroopassa riehuu nyt sota. Venäjän hyökkäys Ukrainaan nousee varmasti yleiskokouksessa keskusteluun. EKK on tuominnut Venäjän hyökkäyksen jo aikaisemmin, mutta yleiskokous tehnee sen kanssa linjassa olevan julkilausuman, Kimmo Kääriäinen sanoo.

EKK:n Ukrainan sodan johdosta tuottama hanke Pathways to Peace (suom. Polkuja rauhaan) noussee myös asialistalle.

– Mitä Euroopan kirkot voisivat yhdessä tehdä rauhan rakentamiseksi Ukrainassa ja muuallakin. Tämä sota loppuu joskus. Mikä on silloin kirkkojen rooli?

Moskovan patriarkaatti lienee Tallinnassa mukana minimiedustuksella. Se jäädytti suhteensa EKK:iin jo 1990-luvulla. Syynä oli Viroon perustetun kansallisen ortodoksisen kirkon EKK-jäsenyys.

TOINEN ISO kokonaisuus Tallinnassa tulevat olemaan EKK:n painopistealueet.

– Järjestön hallitus on linjannut jo 2021, että EKK:n pitäisi keskittyä kahteen alueeseen. Ne ovat vaikuttamistoiminta EU:ssa ja Euroopan neuvostossa, sekä ”julkinen teologia”. Jälkimmäinen tarkoittaa kirkkojen roolia julkisessa tilassa. EKK haluaa löytää teologisia argumentteja toiminnalleen.

Aiemmin EKK:ssa on ollut useita työalueita, edellisten ohella esimerkiksi ympäristö, työelämä ja siirtolaisuus. Uusi, painopisteitä karsiva linjaus on Kääriäisen mukaan herättänyt myös kritiikkiä monien jäsenkirkkojen piirissä.

– Yhtenä uuden linjauksen syynä on periaate ”tee vähemmän, tee paremmin”. Taustalla on EKK:n resurssien pienuus. Ei ole tarkoituksenmukaista toimia kovin monilla alueilla. Yleiskokouksesta haetaan nyt tukea hallituksen linjauksille, Kääriäinen arvelee.

KOLMAS ISO teema on raha. EKK on edelleen vahvasti Pohjoismaiden luterilaisten, Saksan protestanttisen EKD:n ja Englannin kirkon ylläpitämä. Useimmat muut kirkot ovat maksaneet järjestölle melko vähän. Merkittäviä järjestörahoittajia EKK:lla ei ole.

Suuretkin rahoittajat joutuvat nyt kiristämään kukkaroiden nyörejä.

– Suuri osa niistäkin on nyt tilanteessa, jossa resurssit vähenevät. On säästettävä jostakin, Kääriäinen pudottaa.

SUOMEN EVANKELIS-LUTERILAINEN kirkko pitää Kääriäisen mukaan EKK:n toiminnassa tärkeänä ennen kaikkea kirkkojen yhteistä ääntä, siis vaikuttamistoimintaa.

– EKK:n taloudessa taas haluamme oikeudenmukaisuutta jäsenmaksujen määräytymisperusteisiin. Niiden taustalla on yleensä karkea laskentakaava, joka ottaa huomioon esimerkiksi kirkon jäsenmäärän ja sen maan BKT:n. Mutta esimerkiksi vauraiden Pohjoismaiden kirkkojen jäsenmaksut ovat silti hyvin eri kokoisia. Esimerkiksi Norjan ja Tanskan valtiokirkot eivät aiemmin voineet valtion virkamiehistä riippumatta määritellä vapaasti kontribuutionsa suuruutta.

EKK:n hallitukseen Suomen kirkko toivoo Kääriäisen mukaan edustajakseen professori Pamela Slottea.

– Edellisellä kaudella meillä ei koko ajan hallituksessa edustusta ollut. Pitäisimme sitä tärkeänä, Kimmo Kääriäinen sanoo.