Suomalaiset taiteilijat ovat kuvanneet idän uskontojen jumaluuksia ja Buddhaa. Myös erilaiset henkisyyden näkemykset ja uskonnollisiin käsitykset näkyvät Villa Gyllenbergissä Helsingin Kuusisaaressa järjestettävässä näyttelyssä Idän henkisyys.

Taide syntyy vaikutteista. 1800-luvun lopussa toisaalta rationaalinen ja toisaalta kristillinen karu elämäntunto alkoivat monien mielestä vaikuttaa ahtailta. Kaivattiin henkisempiä ja mieltä avartavampia näköaloja. Niitä saatiin Aasian uskonnoista ja kulttuureista, joita alettiin pikku hiljaa tuntea myös Euroopassa.

Aluksi itäiset vaikutteet tulivat Euroopassa vierailleiden luennoitsijoiden ja esiintyjien, kuten tanssijoiden kautta. Myös aasialainen esineistö muotokielineen innosti taiteilijoita, vaikka eivät itse koskaan käyneetkään esimerkiksi Intiassa.

Vähitellen myös suomalaiset taiteilijat alkoivat matkustaa ja hankkia omakohtaisia kokemuksia paikan päältä. Taustalla vaikutti myös viime vuosisadan alussa valinnut kiinnostus esoteriaan, joka myös näkyy tuon ajan taiteessa – usein enemmän kuin äkkiseltään huomaa.

Kiinnostus idän uskontoihin ja henkiseen maisemaan jatkuu edelleen. Hippiliike 1960-luvulta lähtien teki henkisyyttä tunnetuksi, samoin jooga ja meditaatio avasivat paatuneita länsimaisia mieliä uudenlaiseen todellisuuden ja oman itsen hahmottamiseen. Kaikki tämä näkyy taiteessa joskus pieninä viittauksina, joskus isona teemana.

NÄYTTELYSSÄ ON ESILLÄ Gyllenbergin omista kokoelmista Akseli Gallen-Kallelan tunnettu Ad Astra, jossa alaston nuori tyttö kohottaa kätensä hiukset levällään taustallaan tähtitaivas. Taiteilija on itse viitannut ristiinnaulittuun teoksen taustalla, mutta sitä on tulkittu myös jonkinlaisen kansallisen herätyksen vertauksena. Nyt idän henkisyyttä esittelevässä näyttelyssä se saa uuden tulkinnan.

Villa Gyllenbergin näyttelyn on kuratoinut taiteen- ja uskonnontutkija Nina Kokkinen. Näyttelyn taiteilijat ovat: Wäinö Aaltonen, Eva Bremer, Carolus Enckell, Akseli Gallen-Kallela, Meri Genetz, Ilona Harima, Werner von Hausen, Outi Heiskanen, Ester Helenius, Rudolf Koivu, Inari Krohn, J. O. Mallander, Ahti Lavonen, Anitra Lucander, Leena Luostarinen, Silja Rantanen, Venny Soldan-Brofeldt, Per Stenius, Carl-Erik Ström, Matti Visanti, Hannu Väisänen ja Jan Kenneth Weckman.

VILLA GYLLENBERGIÄ ylläpitää Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö, joka jakaa myös lääketieteen apurahoja psykosomatiikkaan liittyen. Museon ideana on pitää esillä taidetta, johon liittyy tavalla tai toisella henkisyys ja antroposofia.

Jotkut Idän henkisyys -näyttelyssä olevat taiteilijat ajautuivat aikanaan marginaaliin juuri heidän taiteeseensa liittämänsä koetun henkisyyden vuoksi. Esimerkkinä tästä ovat Ilona Harima ja Werner von Hausen, jonka tuotantoa esittelee seuraava Villa Gyllenbergin näyttely.

Idän henkisyys on vierailemisen arvoinen näyttely. Se tuo uusia näkökulmia suomalaisen vanhaan ja uuteen taiteeseen ja saa pohtimaan henkisyyden ja uskonnon vaikutusta taiteessa ylipäätään. Samalla visiitillä kannattaa vilkaista Gyllenbergien kotimuseo.

Villa Gyllenberg Helsingin Kuusisaaressa; Idän henkisyys 13.8. saakka, auki keskiviikkona, lauantaina ja sunnuntaina 12-17