Oulun seurakuntayhtymään hankittiin viime syksynä seitsemäntoista defibrillaattoria eli sydäniskuria. Sydäniskurilla maallikkokin osaa elvyttää äkillisen sydänpysähdyksen saaneen henkilön.
– Leirikeskusten työntekijöiltä nousi tällainen idea seurakuntayhtymän yhteistyötoimikunnassa. Osa leirikeskuksistamme on aika kaukana, niin että pelastuslaitoksen autolla voi kestää jopa puoli tuntia päästä paikalle, kertoo Oulun seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Jaana Valjus.
– Todettiin, että jos suinkin tuolla saadaan pelastettua jonkun henki, niin ehdottomasti laitteet on hyvä hankkia.
Oulun seurakuntien sydäniskurit sijaitsevat kirkoissa, kahdessa siunauskappelissa ja Juuman ja Rokuan leirikeskuksissa. Ilman iskureita jäivät muun muassa seurakuntatalot ja sellaiset leirikeskukset, joiden tulevaisuudesta ei ole varmuutta.
Laitetoimittaja järjesti käyttökoulutuksen seurakuntamestareille, leirikeskusten työntekijöille ja leirien vastuuhenkilöille.
– Tavoitteena on järjestää vähintään kerran vuodessa laitteen käyttökoulutus, koska isossa seurakuntayhtymässä väki vaihtuu. Sydäniskuri on yleisesti lääkärien suosittelema laite, ja sen käyttö on helppoa ja yksinkertaista.
Sydämenpysähdys voi tulla nuorellekin
Tuiran seurakunnan seurakuntamestari Keijo Hauru vahvistaa, että sydäniskurin käyttö on helppoa.
– Jos ensiavun antajia on kaksi, toinen elvyttää painelu–puhalluselvytyksellä koko ajan, ja toinen värkkää laitteen kanssa. Laitteesta kuuluu voimakas miesääni, joka kertoo kohta kohdalta mitä on tehtävä. Elvytystä jatketaan, kunnes laite sanoo, että annetaan sähköisku tai ei anneta.
Hauru on tyytyväinen, että sydäniskurit on viimein hankittu.
– Onhan niitä oltu jo pitkään vailla. Meidän väki on paljon leireillä kesäisin. On orpo olo, jos lähtee 60 leiriläisen kanssa korpeen. Kohtaushan voi tulla nuorellekin.
Maallikkojen käyttöön sopivat sydäniskurit pelastavat ihmishenkiä myös taajamissa.
– Kun laitteet otettiin Oulun seurakuntayhtymässä käyttöön, heti seuraavana sunnuntaina yhtä jo tarvittiin eräässä seurakuntayhtymän kirkossa, muistelee Hauru.
Lähimmän sydäniskurin löytäminen ei ole helppoa
Suomessa ei ole olemassa mihinkään määräykseen tai muuhun perustuvaa keskusrekisteriä maallikkodefibrillaattoreista.
– Käsittääkseni ainoa tietokanta on defi.fi, kertoo Oulu–Koillismaan pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Ari Ehrola.
Maallikkodefibrillaattoreiden kartoittaminen on pelastuslaitosten ja sairaanhoitopiirien kehittämisaiheiden listalla, ja työ on Ehrolan mukaan esimerkiksi Lapin sairaanhoitopiirin alueella jo hyvällä mallilla. Kattavan rekisterin luominen on kuitenkin haasteellista.
– Jouduttaisiin varmaan menemään mediaan ja pyytämään ilmoitusten kautta ilmoituksia laitteista.
Defi.fi on järjestöjen ja laitteiden maahantuojien ylläpitämä sivusto, johon sydäniskurin hankkijat voivat halutessaan ilmoittaa laitteensa sijainnin. Tältä sivustolta myös hätäkeskuspäivystäjät käyvät katsomassa, mistä löytyy hätäpuhelun tekijää lähinnä sijaitseva sydäniskuri.
– Tällä hetkellä laitteen ilmoittaminen sivustolle on sen organisaation vastuulla, joka laitteen päättää hankkia. Kehottaisin heitä tekemään merkinnän rekisteriin.
– Hankala juttu on, että käsittääkseni rekisteröinti on aina vain tietyn aikaa voimassa ja jos laitteen omistava organisaatio ei käy uusimassa sitä, niin laite poistuu kartalta, Ehrola harmittelee.
Kirkkohallituksella ei ole suosituksia tai tilastoja seurakuntien sydäniskureista. Seurakunnat päättävät laitteiden hankinnasta itsenäisesti, toteaa kirkkohallituksen kiinteistöpäällikkö Juha Kääriäinen.
Defi.fi-sivustolla näkyy seurakuntien sydäniskureita hyvin harvakseltaan. Ainakin Oulun seurakuntayhtymän uudet laitteet puuttuvat vielä kartalta.
Kuva: Raija Kurki. Defibrillaattori eli sydäniskuri voi pelastaa ihmisen hengen, mutta sen antama sähköisku ei ole vaarallinen terveellekään. Laitetta esittelee Tuiran seurakuntamestari Keijo Hauru.