Suomen ortodoksisen kirkon jäsenmäärä oli viime vuoden lopussa 55 439. Jäsenmäärän väheneminen on tasaantunut, sillä jäsenmäärä väheni edellisvuoteen verrattuna 168:lla. Vuosi sitten vähennystä oli 350 ja kaksi vuotta sitten 619 jäsentä.

Ortodoksisen kirkon tilastojen mukaan Helsingin ja Oulun hiippakuntien jäsenmäärät kasvoivat, mitä osaltaan selittää mm. maahanmuuton kohdentuminen näiden hiippakuntien alueille. Helsingin hiippakuntaan kuuluvat Helsingin, Turun ja Kaakkois-Suomen seurakunnat. Oulun hiippakuntaan kuuluvat Pohjois-Suomen ja Tampereen seurakunnat.

Kuopion ja Karjalan hiippakunnassa jäsenmäärä sen sijaan väheni, mikä johtuu mm. ikärakenteesta. Hautauksia toimitettiin Kuopion ja Karjalan hiippakunnassa suhteellisesti eniten verrattuna muihin hiippakuntiin. Myös kaikissa muissa seurakunnissa hautauksia oli enemmän kuin kastetilaisuuksia.

Suomen ortodoksisesta kirkosta erosi viime vuonna aikaisempien vuosien tapaan vajaat tuhat henkeä. Kirkkoon liittymisiä kirjattiin kuitenkin edellisvuosia enemmän. Viime vuonna kirkkoon liittyi 1441 ihmistä.

Kansalaisuuden perusteella ortodoksisen kirkon suurimman vähemmistöryhmän muodostavat Venäjän kansalaiset, 2964 henkeä. Heistä valtaosa kuuluu joko Helsingin tai Kaakon seurakuntaan.

Kirkon jäsenistä runsas 7000 on venäjänkielisiä. Heistä noin puolet kuuluu joko Helsingin tai Kaakon seurakuntaan.

Ukrainan kansalaisia on kirkon jäsenistössä 762 ja ukrainaa äidinkielenään puhuvia yhteensä 1138. Ukraina nousi kirkon äidinkielitilastossa romanian ohi suomen ja venäjän jälkeen kolmanneksi puhutuimmaksi kieleksi. Kaikkiaan ortodoksisessa kirkossa puhutaan yli 80:aa eri äidinkieltä.

Lue myös:

Suomen ortodoksinen kirkko hyväksyi kirkolliskokouksessa lähivuosien strategian ja päätti

Ortodoksinen kansankirkko kohtaa nyt muuttuvan ajan, jossa todellisuutta on myös jatkuva jäsenkato