Suomen ortodoksinen kirkko päätti eilen Helsingin Kulttuurikeskus Sofiassa päättyneessä kirkolliskokouksessaan hyväksyä kirkon tavoite- ja toimintasuunnitelman vuosille 2026–2030.
Strategian ydin on julistuksessa ”Kristus on keskellämme”. Neljä johtamisen aluetta (hyvinvoivat ja toimivat työyhteisöt, kirkko lähelläsi, vastuullinen toiminta, palveleva ja läpinäkyvä hallinto) pysyvät samoina koko strategiakauden, mutta kirkolliskokous vahvistaa vuosittain seuraavan vuoden teeman ja vuosisuunnitelman toukokuun loppuun mennessä.
Vuoden 2026 teema on nuorisotyö, jonka yhtenä perustana voi käyttää kirkon vuonna 2025 teettämää selvitystä nuorisotyöstä. Työryhmä käynnistää strategian seurakunnissa alkuvuodesta 2026 yhdessä luottamushenkilöiden, työntekijöiden ja muiden toimijoiden kanssa sekä perehdyttää piispat uuteen toimintakulttuuriin.
Strategian käynnistäminen tapahtuu jokaisessa seurakunnassa kesään 2026 mennessä.
Päätöksen perusteluissa todettiin muun muassa, että työryhmän esittämä rullaava strategia mahdollistaa tarvittaessa nopeat korjausliikkeet. Ajattelutavan muutos seurakuntatyössä edustaa uutta näkökulmaa: kirkko on aktiivisesti läsnä ihmisten elämän eri vaiheissa. Tämä edellyttää mm. työntekijöiden saavutettavuuden varmistamista. Neljä johtamisen aluetta edustavat pysyvyyttä ja jatkuvuutta. Työyhteisöjen hyvinvointia seurataan säännöllisesti ja johtotehtävissä oleville järjestetään jatkuvaa koulutusta. Erityisesti diakonia- ja kasvatustyö tarvitsevat jatkuvaa huomiota.
”Piispainkokouksessa on oltava vähintään kolme piispaa”
KIRKOLLISKOKOUS PÄÄTTI myös antaa kirkollishallitukselle tehtäväksi perustaa työryhmän selvittämään Suomen ortodoksisen kirkon hiippakuntia koskevia rakenteellisia muutostarpeita.
Päätöksen taustalla olleen kirkolliskokousaloitteen mukaan Suomen ortodoksisessa kirkossa pitäisi palata kahden hiippakunnan malliin. Kolmannen hiippakunnan perustaminen liittyi aloitteen mukaan pyrkimykselle tavoitella 1970-luvulla Suomen kirkolle autokefaliaa. Kolmas eli Oulun hiippakunta perustettiin vuonna 1980. Hiippakunnan jäsenmäärä on vuosittain vähentynyt, vaikka Oulun hiippakuntaa on joitakin vuosia sitten maantieteellisesti laajennettu. Aloitteen mukaan valtionavun pienentyessä tilanne uhkaa tulevaisuudessa käydä taloudellisesti kestämättömäksi.
Toisin sanoen kirkolliskokoukselle tehdyn aloitteen taustalla ovat Suomen ortodoksisen kirkon taloudelliset säästötarpeet.
Kirkolliskokouksen päätöksen perusteluissa todetaan, että työryhmän on otettava huomioon esimerkiksi kirkon kolmannen piispan kanonisen asema. Tämä tarkoittaa sitä, että kirkon järjestyksen mukaan piispainkokouksessa on oltava vähintään kolme piispaa. Mikäli hiippakuntien ja niiden piispojen määrää vähennettäisiin kahteen, edellytettäisiin edelleen kolmea piispaa piispainkokouksen määräjäsenyyden turvaamiseksi. Mikäli tässä skenaariossa kolmantena piispana ei olisi käytettävissä apulaispiispaa, piipainkokouksen täydentäminen eläkkeellä olevilla piispoilla ei olisi kestävä ratkaisu.
Työryhmää evästettiin kirkolliskokouksen päätöksessä ottamaan huomioon myös hiippakuntarakenteen muutoksen konkreettiset vaikutukset, mukaan lukien taloudelliset ja toiminnalliset ja työnjaolliset vaikutukset, sekä arvio säästöpotentiaalista ja mahdollisista kertakustannuksista.
KOLTTASAAMELAISTEN ASEMA ortodoksisen kirkon päättävissä elimissä oli myös kirkolliskokouksen päätöksissä. Kirkolliskokous päätti ehdottaa opetus- ja kulttuuriministeriölle ortodoksisesta kirkosta annettua lakia muutettavaksi siten, että hallinnon eri tasoille lisätään kolttasaamelaisten edustus.
Lainmuutoksessa tämä edustus tulisi kirkolliskokoukseen, sekä koltta-alueella seurakuntavaltuustoon ja -neuvostoon. Kolttien kyläkokous valitsee päätöksen mukaan näihin elimiin yhden edustajan kuhunkin.
Päätöksen perusteluissa viitataan Suomen perustuslain 121 §:n 4 kohtaan, jonka mukaan saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään. Sen vuoksi on kirkolliskokouksen mukaan tärkeää, että kolttasaamelaisten oma hallintojärjestelmä Kolttien kyläkokous valitsee kolttasaamelaisten edustajat Suomen ortodoksisen kirkon päättäviin elimiin omien käytäntöjensä mukaisesti, alkuperäiskansan itsehallintoa täysimääräisesti kunnioittaen.
Kolttasaamelaisten edustajan vaalissa Kolttien kyläkokouksessa noudatetaan kolttalaissa säädettyä tai sen nojalla määrättyä tai päätettyä menettelytapaa.
Ehdotuksen mukaan Kolttien kyläkokous valitsee kirkolliskokousedustajan, joka voi olla pappi, kanttori tai maallikko. Näin taataan alkuperäiskansan täysi itsemääräämisoikeus valinnan suhteen. Kirkolliskokouksen mukaan esitys ei kumpua tarpeesta muuttaa kirkollista hallintoa, vaan sen perustana on pyrkimys ylläpitää ja edistää kolttakulttuuria. Samaa periaatetta noudatetaan myös seurakunnan päättävien elinten osalta seurakunnassa, joka sijaitsee kolttalain 2 §:ssä tarkoitetulla koltta-alueella.
Lue myös:
Suomen ortodoksinen kirkko ottaa käyttöön turvallisemman tilan periaatteen
Ilmoita asiavirheestä