Suomen ortodoksinen kirkko menetti viime vuonna jäseniä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kirkosta erosi 1 178 henkeä, mikä vastaa kahta prosenttia kirkon jäsenmäärästä. Nyt ortodoksisen kirkon sivuilla on kysely, jolla pyritään selvittämään jäsenten käsityksiä jäsenmäärän vähenemisen syistä.

Ortodoksisen kirkon palvelukeskus kerää kyselyllä kirkon jäseniltä tietoa siitä, missä kirkko on onnistunut ja missä ei. Sähköisessä kyselyssä on kolme avointa kysymystä.

Ensin vastaajaa pyydetään kuvailemaan tilannetta, jossa tämä on pohtinut ortodoksiseen kirkkoon kuulumisen mielekkyyttä. Toisessa kysymyksessä kysytään, mitkä asiat vaikuttivat vastaajan päätökseen jäädä kuitenkin kirkon jäseneksi. Kolmannessa kysymyksessä sana on vapaa: vastaaja voi jättää seurakunnalle tai pyhäkköyhteisölle ruusuja tai risuja.

– Emme ole koskaan ennen tehneet tällaista kyselyä tästä teemasta. Aiemmat kyselymme ovat koskeneet jotain yksittäistä asiaa vaikkapa kirkkomme lehteen liittyen, Suomen ortodoksisen kirkon vastaava tiedottaja Maria Hattunen sanoo Kotimaalle.

Hattusen mukaan palvelukeskuksen kasvatusasioiden koordinaattori ja eräs toinen työntekijä pohtivat, että jotenkin poikkeukselliseen jäsenmäärän romahdukseen on reagoitava, ja palautteen keräämistä pidettiin tärkeänä.

– Ajatus muuttui sitten nopeasti ideasta teoiksi. Kyselyn taustalla ei ole mitään tutkimuskeskusta tai suurta aivoriihtä. Päätimme kysyä matalalla kynnyksellä ihmisten ajatuksia. Kysely julkaistiin 16.1. ja siihen voi vastata 3.2 saakka. Vastauksia on tullut tähän mennessä jo kuutisensataa.

”Saamme osviittaa, millaisia hankkeita kirkon kannattaisi käynnistää”

Avointen vastausten lukeminen ja analysointi tulee viemään palvelukeskuksen väeltä aikaa. Alustavasti Maria Hattunen kertoo liikuttuneensa siitä, miten paljon kyselyvastauksissa on kiitoksia oma seurakunnan papille. Moni myös kokee kirkon edustavan vaikeana aikana vakautta ja pysyvyyttä, joka ulottuu maailman murheiden yli.

Monet vastaajat kertovat, että eivät ole koskaan harkinneet kirkosta eroamista, vaikka kirkkoon liittyy monia harmituksen aiheita.

– Tämä kysely on julkaistu sivuillamme verkossa sekä jäsenlehdessä. Emme siis tavoita niitä, jotka ovat kirkon jättäneet. Mutta saamme ehkä jotain tietoa siitä, mikä ihmisiä harmittaa ja mihin kirkko voisi vaikuttaa. Kuulostelemme tunnelmia ja saamme osviittaa, millaisia hankkeita kirkon kannattaisi käynnistää.

Hattunen kertoo olevansa kateellinen evankelis-luterilaiselle kirkolle sen tutkimuskeskuksesta.

– On hienoa, että luterilaisella kirkolla on niin paljon tietoa kirkon jäsenistön tuntemuksista ja arvostuksen kohteista. Meillä vastaavaan ei ole resursseja.

Ortodoksisella puolella kirkosta eroamisen syistä on tehty 2000-luvulla kaksi opinnäytetyötä. Niissä kävi ilmi, että syyt ovat yleensä vakaumukselliset.

Ortodoksisesta kirkosta erotaan, koska ei uskota enää Jumalaan tai koetaan kirkon opetus vanhanaikaiseksi taikauskoksi. Valtaosa eroajista on Hattusen mukaan 20–40-vuotiaita lapsena kastettuja, jotka eivät koe kirkkoon kuulumista enää mielekkääksi. Toisaalta myös kirkkoon liittyjät ovat usein samaa ikäluokkaa.

Poikkeuksellisen eropiikin taustalla voi olla Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan

Viime vuoden poikkeuksellisen jäsenkadon tärkeimmäksi syyksi Maria Hattunen arvioi Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan.

– Kirkkomme otti vahvasti kantaa ja asettui heti vastustamaan sotaa ja Venäjän kirkon näkemyksiä siitä. Maaliskuussa jäsenmäärässämme tapahtui merkittävä hyppy alaspäin. Uskon, että lähtijöiden joukossa oli paljon venäläistaustaisia jäseniä, jotka harmistuivat siitä, että sodan tuomitseminen nousi kirkon kannanotoissa ja toiminnassa niin voimakkaasti esiin.

Hattunen toteaa, että venäläistaustaisilla perheillä on ollut hyvin vaikeaa, kun rajan takana on sukulaisia ja ystäviä. Heillä saattaa olla hyvin eri käsitys tilanteesta kuin Suomessa asuvilla.

– Vaikka täällä asuvat olisivat Suomen ortodoksisen kirkon kanssa samaa mieltä siitä, että sota on väärin, heistä tuntuu pahalta kun papit tuomitsevat jumalanpalveluksissa sodan ja asia tulee pyhän reviirille. Heitä saattaa ahdistaa, että eikö kirkossakaan pääse karkuun tätä asiaa ja poliittisia kiistoja.

– Kirkko on halunnut tehdä Suomessa selväksi, että ajatus pyhästä sodasta on päätön. Mutta ymmärrän heitäkin, jotka eivät halua ajatella tätä sotaa kirkon kontekstissa lainkaan. On varmasti tavattoman raskasta elää tilanteessa, jossa sotaan liittyvät jännitteet ulottuvat omaan perheeseen ja sukuun.

Toinen suuri eropiikki nähtiin aivan vuoden lopussa. Hattusen mukaan tämä selittyy sillä, että loppuvuodesta eroamalla voi välttyä seuraavan vuoden kirkollisverolta, joka on ortodoksisessa kirkossa suurempi kuin evankelis-luterilaisissa seurakunnissa. Ortodoksisissa seurakunnissa veroprosentti vaihteli viime vuonna 1,75–2,1 prosentin välillä ja evankelis-luterilaisissa seurakunnissa 1–2 prosentin välillä.

– Joillekin kirkosta eroaminen on voinut olla pakkorako, kun pelko omasta toimeentulosta energiakriisin keskellä on niin suuri. Kiertokautta tämäkin eropiikki voi siis liittyä sotaan.

Lue myös:

Suomen ortodoksisen kirkon jäsenmäärä sakkasi enemmän kuin koskaan aikaisemmin

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!