Suomen ortodoksinen kirkko on päättänyt katkaista yhteyden Lammilla sijaitsevan Athos-säätiön ylläpitämän Panagia-toimintakeskuksen kanssa. Päätöksen taustalla on perustavanlaatuinen näkemysero kasteopetuksesta ja paikalliskirkon liturgisesta yhtenäisyydestä.
Kyse on siitä, että Suomen ortodoksisen kirkon linjauksien mukaan toisessa kristillisessä yhteisössä kastetut otetaan mirhavoitetulla ortodoksisen kirkon yhteyteen. Helsingin ortodoksisen hiippakunnan tietoon on kuitenkin jo aikaisemmin (2023) tullut, että Panagiassa on ohjattu ihmisiä uudelleen kasteelle ja sitä on suositeltu sitä pyytäville.
Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous totesi kirkon tiedotteen mukaan jo 31.8.2023 pidetyssä istunnossaan, että Lammin toimintakeskuksen profiili poikkeaa monissa asiakysymyksissä kirkon linjauksista. Samana syksynä ekumeeninen patriarkka Bartolomeos vahvisti Suomen-vierailunsa yhteydessä kirkon noudattaman kastekäytännön.
ATHOS-SÄÄTIÖN TOIMINNANJOHTAJA toi kirkon tiedotteen mukaan kuitenkin avoimessa kirjeessään samaisen vuoden syksyllä selkeästi esille kirkon ja Ekumeenisen patriarkaatin näkemyksistä poikkeavan käsityksensä kasteopetuksesta ja ekumeniasta. Piispainkokous vahvisti 15.11.2024 antamassaan paimenkirjeessä yksiselitteisesti kirkon opetuksen jo kastettujen kirkkoon liittämisestä.
Kirkon käytäntö, jossa toisessa kristillisessä yhteisössä pyhän kolminaisuuden nimeen kastetut otetaan mirhavoitelulla kirkon yhteyteen, on kirkon tiedotteen mukaan siten sekä piispainkokouksen että Ekumeenisen patriarkaatin selkeästi vahvistama linja.
Athos-säätiölle ja sen toiminnanjohtajalle on kirkon tiedotteen mukaan annettu todellinen ja toistuva mahdollisuus tarkentaa linjaansa. Vuoropuhelua on kirkon mukaan haluttu käydä keskinäisen kunnioituksen hengessä. Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Elia on vieraillut Panagia-keskuksessa, ja toiminnanjohtaja on vuorostaan tavannut arkkipiispan Helsingissä. Kirkon tiedotteen mukaan linjaa ei kuitenkaan ole haluttu muuttaa.
SUOMEN ORTODOKSINEN kirkko linjaa nyt, että näkemyserojen takia kirkko ei voi olla yhteydessä keskukseen. Tie yhteistyölle on avoin, kun säätiö sitoutuu elämään kirkon sisällä, sen piispojen ohjauksessa ja sen yhteisen linjan mukaisesti.
Tälläkään hetkellä Panagia-keskuksessa ei ole pitkään aikaan voitu toimittaa säännöllisiä pyhiä palveluksia eikä toimittaa sakramentteja. Kirkon tiedotteen mukaan keskuksessa ei ole hiippakunnan piispan siunaamaa antiminssia, joka on ehtoollisen toimittamisen välttämätön edellytys. Kyse ei kirkon mukaan viime kädessä ole siitä, löytyisikö liturgian toimittavaa pappia, vaan siitä, että sakramentaalinen elämä on kirkollisessa järjestyksessä mahdollista vain piispojen siunauksella. Juuri tämä yhteys piispaan on se perustavanlaatuinen kysymys, josta on kyse myös kasteopetusta ja kalenteria koskevissa erimielisyyksissä.
Suomen ortodoksisen kirkon nyt tekemä päätös yhteyden katkaisemisesta Panagian kanssa ei ole laatuaan ensimmäinen. Esimerkiksi Helsingin ortodoksinen seurakunta on jo vuonna 2023 päättänyt kaiken yhteistyön Panagia-keskuksen kanssa.
ATHOS-SÄÄTIÖN TOIMINNANJOHTAJA, teologian tohtori Hannu Pöyhönen kommentoi Kotimaalle kirkon ja Panagia-keskuksen välille syntynyttä kriisiä. Haastattelu tehtiin sähköpostitse.
Onko Panagiassa tai Suomen Athos-säätiössä vuonna 2023 tai sen jälkeen ohjattu Suomen ortodoksiseen kirkkoon liittymistä suunnittelevia, toisissa kirkoissa tai kristillisissä yhteisöissä kuitenkin jo Pyhän Kolminaisuuden nimeen vedellä kastettuja uudelleen kasteelle ja suositeltu sitä pyytäville?
— Athos-säätiön Panagia ei ole seurakunta vaan luostarin tavoin järjestäytynyt yhteisö. Me emme anna kasteopetusta emmekä siinä mielessä liioin ohjaa ketään. Jos joku täällä käyvä on kysynyt meiltä jotakin tästä teemasta, olemme valottaneet asiaa kirkkomme perinteellä, kiihkottomasti ja tosiasioihin perustuen. Päätöksen siitä, miten kukin toimii, on aina tehnyt hän itse. Ihmisen tahdon vapaus ja itsemääräämisoikeus on ortodoksisuudessa loukkaamaton.
Suomen ortodoksisen kirkon käytäntö, jossa toisessa kristillisessä yhteisössä pyhän kolminaisuuden nimeen kastetut otetaan mirhavoitelulla kirkon yhteyteen, on sekä piispainkokouksen että Ekumeenisen patriarkaatin vahvistama linja. Allekirjoitatteko tämän linjan expressis verbis, vai onko teillä Panagiassa tästä toinen näkemys? Minkälainen?
— Olemme tietysti perillä paikalliskirkkomme linjasta. Hyväksymme, että piispoilla on oikeus tehdä päätös siitä, millä tavoin ortodoksisuudesta kiinnostunut otetaan kirkkomme jäseneksi. Emme ole koskaan vaatineet, että paikalliskirkkomme pitäisi muuttaa käytäntöään. Tilanne on kuitenkin siinä mielessä muuttunut, että monet ortodokseiksi kääntyvät tulevat New Age maailmasta, jossa monilla on ollut demonisia kokemuksia, voimakkaitakin. Juuri he – ei ainoastaan Suomessa vaan vastaavasti muuallakin – haluavat tulla kirkkoon kasteen kautta saadakseen uuden vahvan alun ja siksi, että toimituksessa luetaan eksorkismirukoukset, joilla pahuuden voimien omistusoikeudet katkaistaan. Koska siis kirkkomme perinteessä kaste on aina ollut validi tapa liittyä kirkkoon, olemme esittäneet toivomuksen, että se sallittaisiin Suomessakin niille, jotka kokevat tarvitsevansa sitä.
Onko tiedossanne viime vuosilta, että edellä kuvatulla tavalla muussa kirkossa tai kristillisessä yhteisössä kastettuja olisi kastettu uudelleen heidän liittyessään Suomen ortodoksiseen kirkkoon?
— On tiedossani tällaisia tapauksia, mutta me emme ole olleet houkuttelemassa ketään kasteelle. Painotan, että jokainen niin toimiva tekee päätöksensä itse ja kantaa siitä myös vastuun, jos sellaisen toiminnan perusteluita kysellään.
Mitä ajattelette siitä, että Suomen ortodoksinen kirkko on nyt katkaissut yhteyden Panagia-keskuksen kanssa? Miten tästä eteenpäin?
— Emme tietenkään iloitse arkkipiispan päätöksestä. Kyse on kuitenkin koettelemuksesta, joita meillä kaikilla ihmisillä on eri muodoissaan ja joiden kanssa meidän on opittava elämään kärsivällisesti ja Jumalaa kiittäen. Hän tietää, mitä itse kullekin sallii. Kaikilla koettelemuksilla on tarkoituksensa ja jokin niihin kätkeytyvä opetus niin yksilöiden kuin yhteisöidenkin kohdalla. Koettelemuksilla on myös aina oma aikansa. Varmasti tämäkin jossain vaiheessa siirtyy historiaan, jos me yhteisönä olemme arvolliset siihen.
Jotakin muuta, mitä haluaisit Kotimaalle sanoa?
— Panagiaa koskevassa päätöksessä ei mielestäni ole kyse perimmältään mistään konkreettisista teemoista. Viime kädessä paikalliskirkossamme käydään linjanvetoa siitä, uudistetaanko sitä aikamme ehdoin vai onko siinä yhä tilaa Kirkon perinteellisille näkemyksille ja opetuksille. Välillä esille nousee yksi teema, välillä taas jokin toinen. Tässä mielessä arvelisin, että tilanne on pitkälti analoginen maamme luterilaisen kirkon kanssa.
Lue myös:
Suomen ortodoksisen kirkon jäsenmäärä pieneni edelleen mutta aikaisempia vuosia vähemmän
Suomen oma orastava athoslainen luostariyhteisö Panagia täytti kymmenen vuotta
Ilmoita asiavirheestä