Suntio ja kirkko: ”Aivan mahtavia pieniä enkeleitä”

Ilkka Vasalammen 15-vuotias lapsenlapsi Urho Holm on usein apuna suntion töissä. Kuva: Päivi Karjalainen

Puuvanteinen Dodge Brothers, vuosimallia 1929 johdatti Ilkka Vasalammen Kaarlelan kirkon miljööseen parikymmentä vuotta sitten. Hääparit kyselivät häntä kuljettajaksi, ja samalla Vasalampi tarjosi heille hengellistä luettavaa. Suntion työt hän aloitti Kaarlelan kirkossa viisi vuotta sitten. Se on yksi Pohjanmaan seitsemästä keskiaikaisesta kivikirkoista ja kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

– Kirkonmäki on valtavan hieno ja ainutlaatuinen alue. Kaarlelan kirkko valittiin vuonna 2019 Kokkolan kauneimmaksi rakennukseksi.

Kirkon historiaan liittyvät niin nuija- ja kansalaissota, kuin eri herätysliikkeet. Vasalampi iloitsee kirkon hyvästä kunnossapidosta: vuonna 2023 sen paanukatto kunnostettiin ja tervattiin, vuotta aiemmin valmistui laaja julkisivuremontti. Joka kerta Kaarlelan kirkkoa esitellessään suntio mainitsee taloudellisen liberalismin edustajan, Kokkolan kirkkoherrana toimineen Anders Chydeniuksen (1729–1803).

– Kirkkoherra Anders Chydeniuksen aikana se [kirkko] sai ristikirkon muodon. Hän oli herätyshenkinen pappi, joka valvoi seurakuntaa. Hän piti huolta nuorista, joissa näki tulevaisuuden.

Chydeniuksen kuva on saarnatuolin vieressä, joka on yksi maamme vanhimmista. Saarnatuolin toi Ruotsista kirkkoherra Jacob Skepperus vuonna 1622.

– Siinä on aivan mahtavia pieniä enkeleitä, joilla on erilaisia työkaluja. Minulle ne kertovat enkeleiden erilaisista tehtävistä auttaa ihmisiä.

– Suntion työssä on parasta organisoida pienessä kiireessä tehtäviä. Tekemisen onnistuessa tulee hyvälle päälle ja se heijastuu myös ulospäin seurakuntalaisiin, Ilkka Vasalamoi sanoo. Kuvassa Kaarlelan kirkko Kokkolassa. Kuva: Päivi Karjalainen

AMMATTIRAKENTAJANA VASALAMPEA kiehtoo 1975 kirkolle lahjoitettu Alf Svenforsin rakentama votiivilaiva, joka on pyhiinvaeltajia Amerikkaan kuljettaneen Mayflowerin pienoismalli.

– Se on tosi kaunislinjainen laiva, jossa varsinkin keulapiikki on värikäs ja hienosti koristeltu. Se on täynnä erityisiä yksityiskohtia.

Vasalampi valmistui suntioksi Raudaskylän Kristillisestä Opistosta vuonna 2016. Silloin hän oli työskennellyt suntiona pari vuotta. Hän hakeutui alalle käsikipujen myötä. Ruotsia hän oppi aikoinaan vanhoilta puusepiltä veneveistämö Baltic Yachtsilla.

Lapsenlapsi Urho Holm on ollut jo vuosia suntion apulaisena. Se on lähentänyt kaksikkoa, he myös rukoilevat yhdessä. Suntion työ on mahdollistanut myös rakkaan harrastuksen, veneiden rakentamisen. Vasa Villa on Urho Kekkosen Kultaranta IV -veneen sisarus, vuosien uurastuksen taidonnäyte.

Suntion uran koskettavin tilaisuus oli se, kun kirkkoherra Jouni Sirviö antoi Vasalammen siunata haudan lepoon kirkkoon kuulumattoman, nuorehkon syöpää sairastaneen miehen, johon Vasalampi oli tutustunut sairaalassa. Vainajan isän toive toteutui.

Kaarlelan kirkko

  • Kirkon vanhimmat osat ovat 1460-luvulta.
  • Laajennettu ristikirkoksi 1700-luvun loppupuolella, valkoiseksi kalkittu kivikirkko.
  • Alttariseinän on tehnyt alaveteliläinen kirkkomaalari Johan Backman 1749. Kirkon itäpuolella sijaitsee karoliininen Kaarlelan eli Chydeniuksen pappila.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliLuomakunta-sarjassa tuomioherra syntyy eli miten punatulkku varasti kardinaalin vyön
Seuraava artikkeliJo kolme vuotta sotaa – Kynttilät syttyivät tukemaan Ukrainaa Helsingin tuomiokirkon portaille

Ei näytettäviä viestejä