Tämä on evankeliumien ainoa kohta, jossa mainitaan kaava ”Isä, Poika ja Pyhä Henki”. Uudessa testamentissa on kuitenkin paljon aineksia kolminaisuuskäsitykseen. Kaiken takana vaikuttaa Vanhasta testamentista tuttu yksi ja ainoa Jumala. Sitten tulee Jeesus, joka edustaa Jumalaa – puhuu kuin Jumala ja sanoo, että hänellä on kaikki valta. Lisäksi puhutaan vielä Pyhästä Hengestä, joka vaikuttaa ihmisissä, kun he ovat Kristuksen yhteydessä.

Näistä perusajatuksista lähti kristittyjen teologien ajatustyö. Vähitellen syntyi kolminaisuusoppi ja sitä heijastavat kirkon vanhat uskontunnustukset. Sen idea on, että yksi ainoa Jumala vaikuttaa ihmisiin kolmella tavalla. Hän ikään kuin näyttelee kolmea eri osaa.

”Isä” eli Jumala Luojana on kaiken olemisen alkusyy, kaiken perusta. Hänen tahdostaan kaikki syntyy, ja hän myös kannattelee ja ylläpitää kaikkea. Hän ei ole mikään maailman ulkopuolinen olio, vaan voima elämän ytimessä. Hän on kaikessa, mikä on, kaikissa luoduissaan.

Kristus, liturgisella kielellä ”Poika”, on Jumala, joka tulee ihmiseksi. Pelastaakseen ihmiset Jumala elää Jeesuksena ihmisen elämän ja kokee ihmisyyden ilon ja surun. Myös suurimman kärsimyksen, kidutuskuoleman. Koska Kristus on Jumala, hän ei voi lopullisesti kuolla. Hän elää ikuisesti. Hän myös lupaa olla kanssamme aina.

Pyhä Henki taas on voima, joka vaikuttaa meissä, kun olemme Jumalan ja Kristuksen yhteydessä. Nikean uskontunnustuksessa sanotaan, että Henki on Eläväksitekijä. Jumalan ja Kristuksen yhteydessä meistä pitäisi siis tulla aina vain elävämpiä – aidompia, todellisempia, inhimillisempiä, intensiivisemmin eläviä. Nöyrempiä ja realistisempia suhteessa itseemme. Rakastavampia suhteessa toisiin.

RAAMATUN SYVÄ perusvakaumus on, että viime kädessä me emme Jumalaa käsitä. Jumala on pyhä eli saavuttamaton, käsittämätön, enemmän kuin me ymmärrämme.

Siksi näkemys Jumalan kolminaisuudesta ei ole mitään Jumalan mekaniikkaa. Puhe ”Isästä, Pojasta ja Pyhästä Hengestä” ei ole tyhjentävä ja tarkka analyysi Jumalasta, vaan hapuilua Jumalaa kohti. Se on ylistystä, palvontaa ja ihmettelyä. Mitkään sanat eivät ota Jumalaa haltuun tai selitä häntä.

Kristinuskon harjoittaminen on avautumista sille, että Jumala voisi vaikuttaa meissä ja meihin yhä enemmän. Luojana, jolta saamme koko olemassaolomme. Kristuksena eli Jumalana, joka tulee ihmiseksi ja pelastaa meidät elämällään ja kuolemallaan. Pyhänä Henkenä, joka virtaa meissä ja tekee meidät eläviksi.

Kirjoittaja on teologian tohtori ja toimii hengellisen ohjauksen pastorina Turussa.

Matteuksen evankeliumi 28:16-20

– – Kun oppilaat näkivät Jeesuksen, he kumartuivat maahan, vaikka jotkut epäröivätkin. Jeesus tuli heidän luokseen ja sanoi: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikista kansoista minun oppilaitani. Tehkää se kastamalla heidät Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen – – Ja muistakaa: minä olen teidän kanssanne joka päivä aikojen loppuun asti.” ( UT2020)

Pyhän kolminaisuuden päivä on aiheeltaan ”Salattu Jumala”

Tekstit: Ef. 1:3, Ps. 95:1–2, 6–7, 4. Moos. 6:22–27, Ef. 1:3–6 (7–10) 11–14, Matt. 28:16–20. Liturginen väri on valkoinen. Alttarilla on kuusi kynttilää. Kolehti on seurakunnan valittavissa.