Oletko ollut aterialla, jolla osallistujat ovat alkaneet keskustella, millaista ruokavaliota kukin noudattaa ja mistä syystä? Nuo keskustelut saattavat innostaa etenkin jotakin erityistä ruokavaliota noudattavia.

Jeesukselta ei kysytä, miksi hänen opetuslapsensa jättävät jotakin syömättä, vaan miksi nämä eivät jättäneet syömättä eli paastonneet. Rabbivertailussa Jeesus vaikuttaa paastoamisen suhteen vähän liian lepsulta verrattuna muihin. Kritiikki ei kohdistu siihen, etteivät Jeesuksen opetuslapset noudattaisi Mooseksen lakia, jossa on määrätty ainoastaan yksi vuosittainen paastopäivä: Suuri sovituspäivä. Hurskaat juutalaiset kuitenkin paastosivat tätä useammin.

Fariseukset edustivat kunnioitettua uskonnollista eliittiä, Johannes Kastajan opetuslapset taas toista ääripäätä, erikoista profeetallista erämaaporukkaa. Edelliset kaipasivat suurten massojen uskonnollista ihailua, jälkimmäiset taas etsivät aitoa uskonnonharjoitusta kaukana ihailevista silmistä. Jos sosiaalinen media olisi keksitty jo Jeesuksen aikana, ainakin fariseukset olisivat tehneet sinne näyttäviä paastopostauksia, mutta jo tuolloin omaa paastoamista osattiin pitää esillä.

”Kun paastoatte, älkää olko synkän näköisiä niin kuin tekopyhät. He muuttavat muotonsa surkeaksi, jotta kaikki varmasti huomaisivat heidän paastoavan. Totisesti: he ovat jo palkkansa saaneet. Kun sinä paastoat, voitele hiuksesi ja pese kasvosi. Silloin sinun paastoasi eivät näe ihmiset, vaan Isäsi, joka on salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut.” (Matt. 6:16-18)

Jeesus kääntää näkökulman erilaisista paastometodeista siihen, kuka hän on ja mitä se merkitsee. Kukaan ei paastoa silloin, kun Kristus, Sulhanen, on läsnä. Juutalaisille oppineille Vanhan testamentin vertaukset Jumalasta kansansa sulhasena olivat kyllä tuttuja. Tässä Jeesus ilmaisee olevansa Immanuel – Jumala meidän kanssamme. (Matt. 1:23) Siksi myös tänä päivänä kristillistä uskoa harjoitetaan kohtaamalla todellisesti läsnä oleva Kristus Sanassa ja ehtoollisessa. Paastoaminen on siihen nähden sivuseikka.

Pohdittavaksi: Mitä olennaista kristinuskosta kadotetaan, jos sitä aletaan pitää vain yhdenlaisena uskonnonharjoituksena tai elämäntapana?

18. sunnuntai helluntaista: Kristityn vapaus

Tekstit: Ps. 110:105, Ps. 119:97–104, Ps. 136:1, Aam. 5:21–24, Kol. 2:16–23, Mark. 2:18–22.
Liturginen väri on vihreä.
Alttarilla on kaksi kynttilää.
Kolehti kerätään ilmastokriisin vaikutusten, kuten ilmastopakolaisuuden ja aliravitsemuksen vähentämiseen esimerkiksi Tansaniassa ja Nepalissa Suomen Lähetysseuran kautta.

Lue muita sunnuntain evankeliuminselityksiä:

Sunnuntain evankeliumi: Jeesuksen herättävä ääni

Sunnuntain evankeliumi: Marttaa ei kotihäpeä vaivaa