Nähdään joskus! Tulkaa käymään. Mennään joskus syömään.
Elämämme on aikomuksia täynnä. Hyvää tahtoa ja toivoa. Joskus vielä ehdin suvun vanhuksen luo. Aion toki soittaa kehitysvammaiselle tuttavalleni. Pyydän vähävaraisen lapsiperheen syömään.
Me olemme hyviä ihmisiä, periaatteessa. Sosiaalinen media korostaa tätä. Minulla on kaikki viestikanavat täynnä ruokaohjeita, joista valmistan vielä ruokaa perheelle ja ystävilleni. Minusta tuntuu, että olen lähes tehnyt ruoan sen jälkeen, kun olen tallettanut ohjeen.
Tuomiosunnuntain evankeliumi tarjoaa periaatteen ihmisille kylmää kyytiä. Ei kiinnosta, sanoo Jeesus, teidän hienot aikomuksenne. Näkis vaan, toteaa kuivasti.
Hyvät aikomukset ovat itse Perkeleestä. Ei niillä tee mitään. Aikominen pitää lopettaa, tyhjä puhuminen. Vain teko merkitsee, eikä siitäkään kannata meteliä pitää.
MIETI NE ihmiset, jotka ilahtuisivat suunnattomasti yhteydenotostasi, käynnistäsi, puhelustasi, kirjeestäsi, kortistasi. Päätä, ota aika ja tee. Tai tunnusta, että et pysty, jaksa tai oikeasti halua tehdä sitä.
Teko antaa aluksi hyvän olon pelkkänä aikomuksena, mutta ilo on yhtä lyhyt kuin pissaisi pakkasella housuihinsa. Aikomus muuttuu voimaksi vasta sitten, kun sen toteuttaa. Toteuttamaton aikomus kuluttaa ihmistä.
Erityisen karismaattiset ihmiset erottuvat siitä, että he toimivat toistensa hyväksi. Se on tehnyt heistä pieniä eli suuria, niin kuin Jeesus opettaa.
Tuomiosunnuntain evankeliumi on siis valtava kutsu kasvaa aikuiseksi ja ottaa vastuu teoistansa.
Tämä evankeliumi ei koske vain yksittäisiä ihmisiä. Se koskee myös yhteisöjä ja ennen kaikkea niiden johtajia. Vastuu on kannettava, jos ei tässä elämässä, niin sitten, kun kaikki eletyt päivät ovatkin edessä, eivät takana. Se ei ole uhkaus, vaan lupaus. Jumala on kiinnostunut meistä loppuun saakka ja sittenkin vielä, kun kuolemaan nukahtaessamme saamme herätä huomiseen aamuun.
Yhdellekään meistä ei käy hyvin, jos kyse on vain ”silmä silmästä”. On luotettava, että Kristus ei pyydä meiltä mitään, mihin hän ei itse anna voimaa. Kristinuskon fokus ei ole veden muuttamisessa viiniksi, vaan keskeisin idea on muuttaa aikomus teoksi.
Satu Kreivi-Palosaari
Kirjoittaja on Haagan seurakunnan pappi, toimittaja ja ämmi.
TUOMIOSUNNUNTAI: Matteuksen evankeliumi 25:31–46
Jeesus sanoi opetuslapsille: ”Kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa, hän istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle. Kaikki kansat kootaan hänen eteensä, ja hän erottaa ihmiset toisistaan, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista. Hän asettaa lampaat oikealle ja vuohet vasemmalle puolelleen.
Sitten kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: ’Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte nyt periä valtakunnan, joka on ollut valmiina teitä varten maailman luomisesta asti. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne. Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.’
Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle: ’Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi ja annoimme sinulle ruokaa, tai janoissasi ja annoimme sinulle juotavaa? Milloin me näimme sinut kodittomana ja otimme sinut luoksemme, tai alasti ja vaatetimme sinut? Milloin me näimme sinut sairaana tai vankilassa ja kävimme sinun luonasi?’
Kuningas vastaa heille: ’Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.’ – –
PYHÄN TEKSTIT: Ps. 9:8–9, Ps. 143:1–10, Ps. 97:9–9, Mal. 3:19–20, 1. Kor. 15:22–28, Hepr. 12:18–25, Matt. 25:31–46. Liturginen väri on vihreä. Alttarilla on kaksi kynttilää. Kolehti on seurakunnan vapaasti valittavista.
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran. Antoisia lukuhetkiä!
Ilmoita asiavirheestä