Naiset ovat erilaisia, mutta silti miesten kanssa tasa-arvoisia. Uskonopillisista syistä he eivät saa opettaa vanhoillislestadiolaisen liikkeen tilaisuuksissa tai olla vanhoillislestadiolaisen liikkeen keskusjärjestön johtokunnan jäseninä. Näin tiivistettiin Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen (SRK) käsitystä naisen asemasta vanhoillislestadiolaisuudessa maanantaina Pyhäjoella päättyneissä Suviseuroissa.
Alustuksen naisen asemasta vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä piti viime viikon torstaina psyko- ja perheterapeutti Aino Kanniainen. Uskonnonvapaudesta puhui SRK:n johtokunnan tehtävän jättänyt Olavi Voittonen ja avioliittokäsityksestä agrologi Johannes Leppänen.
SRK:n kantaa asiaan edustaneen Kanniaisen mielestä julkisuudessa välitetty kuva patriarkaalisesta asemasta ei vastaa hänen kokemustaan liikkeestä. Kanniainen korosti naisten ja miesten erilaisuudesta ja Raamatun luomiskertomuksesta nousevaa tasa-arvokäsitystä. Mies ja nainen ovat erilaisia, eivätkä kilpaile keskenään, vaan voivat näin kunnioittaa toisiaan.
Käytännössä SRK:n piirissä naisten erilaisuus tarkoittaa, etteivät he voi toimia liikkeen puhujina tai sen johtotehtävissä. Myöskään SRK:n johtokuntaan heitä ei valita.
Kanniaisen mukaan kyse ei ole tasa-arvosta vaan uskonopista. Lauantaina SRK:n johtokunnan puheenjohtajaksi valittu teologian tohtori Viljo Juntunen painottaa Kotimaan haastattelussa samaa.
– Lähdemme raamatullisesta opetuksesta, että seurakunnan vanhimmat ovat yhden vaimon miehiä, Juntunen sanoo. Samasta syystä nainen ei liikkeen opetuksen mukaan voi myöskään toimia pappina.
Juntunen ei pidä myöskään todennäköisenä, että tilanne tulisi muuttumaan. Naisen asema ja pappeus kuuluvat uskonopillisiin kysymyksiin, joita liike pitää muuttumattomina.
Hän pitää ongelmallisena tapaa tarkastella uskonyhteisön asioita nykypäiväisten organisaatioiden hallintaan liittyvien kysymysten kautta. SRK:n linjauksen mukaan naispappien kanssa tehdäänkin yhteistyötä samalla tavalla kuin kaikkien muidenkin pappien kanssa.
SRK:lla ei tarvetta hyväksyä ehkäisyä
Kanniainen käsitteli alustuksessaan myös esillä ollutta niin sanottua ehkäisykieltoa. Hän painotti liikkeen opettavan, että jokainen lapsi otetaan vastaan Jumalan lahjana. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei liikkeen opetus hyväksy minkäänlaista ehkäisyä.
SRK:n johtokunnan toinen varapuheenjohtaja Valde Palola pitää sekä ehkäisy- että perhesuunnittelu-termiä harhaanjohtavana. Hänen mukaansa lasten syntyvyyteen vaikuttavat toimet voisivat olla hyväksyttäviä ainoastaan sairaudenhoidon yhteydessä.
– Silloinkaan emme puhu ehkäisystä, vaan sairauden hoidosta, hän sanoo.
Kanniaisen mukaan vastuu Raamatun pohjalta nousevissa ratkaisuissa on lopulta yksilön, ei yhteisölle ulkoistettava asia. Hän kuitenkin totesi, ettei yksilöitä pidä myöskään jättää yksin vaikeiden kysymysten kanssa.
– Häntä on pyrittävä auttamaan löytämään sellainen ratkaisu, jonka kanssa, hän voi hyvällä omallatunnolla elää ja luottaa Jumalan johdatukseen, Kanniainen totesi alustuksessaan.