Suomeen rantautui yleiskristillinen NMKY-liike 1880-luvulla. Sen rinnalle perustettiin evankeliseen liikkeeseen sitoutunut Suomen evankelis-luterilainen nuorukaisyhdistys. Vuosisadan vaihduttua yhdistyksiin alkoi liittyä myös nuoria naisia. Syntyivät Nuorten Kristilliset Yhdistykset (NKY) enimmäkseen maaseudulle. Erityisen paljon niitä oli Karjalassa. Kansanopistot olivat tärkeitä nuorison opinahjoja.

Seurakuntien nuorisotoimintaan alkoi syntyä pyhäkoulun ja rippikoulun rinnalle kerhoja. Koululaitos huolehti kristinuskon opetuksesta, ja tällaisena tilanne pysyi talvi- ja jatkosotaan saakka. Koulun uskonnonopetus oli tärkeä osa kristillistä kasvatusta vielä vuosikymmeniä siitä eteenpäinkin.

Eniten poikia ja tyttöjä kokosivat ennen sotia suojeluskuntien poikaosastot ja lottajärjestön pikkulotat. Isänmaallista henkeä vaali myös Isänmaallisen Kansanliikkeen piirissä Sinimustat-järjestö. Partioliike toimi vilkkaasti. Työväen ja raittiusliikkeen piirissä oli nuorisotoimintaa nuorisoseuroja ja maatalouskerhoja unohtamatta.

JATKOSODAN PÄÄTYTTYÄ lakkautettiin suojeluskunnat ja lottajärjestö. Syntyi tarve koota lapsia ja nuoria edelleen ”hyvien harrastusten pariin”. Valtiovalta tuki pyrkimystä, koska nähtiin, että sota-aika oli murentanut nuorison moraalia. Seurakuntien kerhonohjaajien määrä romahti ja 60 Nuorten Kristillistä Yhdistystä kuoli Karjalan menettämisen myötä.

Työväenjärjestöjen nuorisotyö virkistyi ja partio, nuorisoseurat ja raittiusseurat jatkoivat sodan aiheuttaman heikkenemisen jälkeen kasvuaan. Seurakunnat alkoivat taas kerätä lapsia ja nuoria kerhoihin. Partio valittiin enenevässä määrin seurakuntien toiminnaksi.

Rintamalta palanneet nuoret papit saivat paljon aikaan. He keräsivät nuoria uudenlaisin menetelmin. Elokuvaprojektori polkupyörän takatelineellä viilettävistä papeista vitsailtiin. He tiedostivat myös sen, että nuorten toiminnan kehittämiseen tarvittiin uusia ammattilaisia.

Niin alkoi 1940-luvun lopulla kirkon nuorisonohjaajien koulutus ja heidän palkkaamisensa seurakuntiin. Hiippakuntiin perustettiin pyhäkoulu- ja nuorisopastorien virkoja ja kirkon keskushallintoon nuorisotyön keskus.

Monilla paikkakunnilla ilmeni nuorisoherätystä, joka kanavoitui sekä vanhoihin järjestöihin että perustettuihin uusiin. Evankelista Frank Mangsin tuhansia ihmisiä koonneiden herätyskokousten tuloksena perustettiin Kansan Raamattuseura. Mangsin evankelioimiskokouksia järjesti Yrjö Karilas, joka oli merkittävä kristillisen nuorisotoiminnan hahmo. Hengelliseen herätykseen tähtäävä ajattelu vahvistui nuorisotyössä.

VUONNA 1939 nimellä Suomen Oppikoulujen Toverikuntien Liitto perustettu Suomen Teiniliitto oli tärkeä oppikoulunuorison kokoaja. Sen tärkein tukija oli Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto (SKY). Liiton palkkaamat teinipastorit järjestivät toimintaa kouluissa 1960-luvulle saakka.

Eri puolilla maata järjestetyt teinipäivät keräsivät suuria nuorten joukkoja. SKY aloitti myös leiririppikoulujen järjestämisen ja piti yllä Teiniharjun leirikeskusta Punkaharjulla. Sen merkitys oli suuri monille myöhemmin yhteiskunnallisina vaikuttajina tunnetuille. Koululaissihteeri Irja Kilpeläinen oli idearikas kehittäjä kuten myös ylioppilaspastori Mikko Juva.

ON SÄILYNYT mielenkiintoinen kirja, jonka nimilehdelle on tekstattu ”Turun kristillisen teinikerhon pöytäkirja”. Ensimmäisen kokouksen pöytäkirja on päivätty 18.09.1946. Samanlaisia kerhoja toimi myös muualla, mutta Turun kristillinen teinikerho lienee ollut siitä erikoinen, että se kokosi oppilaita kaikista kaupungin kouluista.

Aloite kerhon perustamiseen tuli Turun Ylioppilaiden Kristilliseltä Yhdistykseltä (TYKY), jonka koululaissihteeri oli ilmeisesti perustamiskokouksen puheenjohtaja.

Lokakuussa 1946 hyväksyttyjen sääntöjen mukaan teinikerhon tarkoituksena oli toimia hengellisen elämän herättämiseksi ja syventämiseksi koululaisten keskuudessa. Sitten todetaan, että kerho toimii Turun teiniliiton alaisena ja on kiinteässä yhteistyössä TYKY:n kanssa. Kerhon jäseniä ovat jäsenmaksunsa maksaneet oppikoulujen teinit eli lukiolaiset ja keskikoulun ylimmän luokan oppilaat.

On muistettava, että maassa oli rinnakkaiskoulujärjestelmä. Ammattikoululaisia teinitoiminta ei tavoittanut.

Turun Teiniliitolla tarkoitetaan Turun Teiniyhdistystä, joka oli Teiniliiton jäsenyhdistys. Turun Ylioppilaiden Kristillinen Yhdistys on 1925 perustettu SKY:n paikallisyhdistys. SKY on perustettu 1909 ja kuuluu 1895 perustettuun World Student Christian Federation – maailmanjärjestöön, eikä sillä ole mitään tekemistä poliittisen puolueen kanssa.

Tarkat muodot ovat tyypillisiä kaikille pöytäkirjan teksteille, joista viimeinen on päivätty 4.12.1964. Silloin päätettiin lakkauttaa kerho ja keskittyä kaikella tarmolla koulujen omiin teinikiltoihin. Yhteistyöelimeksi perustettiin Turun teinisynodi.

TEINIKERHON TOIMINTA oli hyvin järjestäytynyttä. Vuosittain valittiin hallitus suunnittelemaan ja järjestämään tapahtumia. Valittiin myös yhdyshenkilöt kaikkiin kouluihin.

Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Esko Iisalo Suomalaisesta lyseosta ja varapuheenjohtajaksi Tauno Väinölä Klassillisesta lyseosta. Iisalosta tuli lääkäri ja farmakologian professori ja Väinölästä kirjankustannusalan vaikuttaja ja hymnologian huomattava asiantuntija.

Kerhoon kuului monia aikuisena tunnetuksi tulleita kansalaisia. Sihteerinä ja puheenjohtajana toimineesta Ilpo Rauniosta tuli tunnettu arkkitehti ja hänen puheenjohtajana toiminut veljensä Aulis Raunio pääsi eläkkeelle Tampereen Pyynikin seurakunnan kirkkoherran virasta. Eino Savisaari työskenteli Turun ja Porvoon hiippakuntien kuurojenpappina ja osallistui merkittävästi kuurojen maailmanlaajaan toimintaan. Jorma Pakkanen oli Reposaaren kirkkoherra ja kirjailija. Professori ja kahdenkin hiippakunnan piispa Paavo Kortekangas ja hänen tuleva puolisonsa Helinä Mäkelä kuuluivat kerhoon 1940-luvun lopulla.

Myös tunnetun Haavion suvun vesat olivat mukana. Antti Haavio oli useassa tehtävässä 1950-luvun alussa ja hänen sisarensa Annikka, nykyään Tapaninen, oli sihteeri vuosina 1953–55. Antti Haaviosta tuli Yläneen, Raision ja Naantalin kirkkoherra ja Annikkasta arkkitehti.

Kerho ei toiminut vuonna 1956, mutta aloitti uudestaan vuonna 1957. Puheenjohtaja oli silloin Martti Hyhkö, joka elää Torontossa ja toimi siellä suomalaisen seurakunnan pappina.

Vaikka teinit vastasivat kerhon toiminnasta oli SKY:n teinipastorien tuki tärkeä. Taimo Iisalosta tuli kasvatustieteen professori, Otto Immonen jäi eläkkeelle Luterilaisen Maailmanliiton tehtävistä, Pertti Mäkeläinen kirkkohallituksen kansliapäällikkönä, Jouko Martikaisesta tuli Göttingenin yliopiston professori.

Kirjoittaja on kirjailija, joka toimi kirkon kasvatustehtävissä 1967–94.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä