Olisi tärkeää jossain määrin murtaa somen algoritmeja, jotta ihmiset saisivat monipuolisemman käsityksen maailmasta, sanoo viime kevään ylioppilas Noora Tukiainen, 19.
Tukiainen on sosiaalisen median aktiivinen käyttäjä ja ammentaa erityisesti Instagramista elämäänsä uusia asioita: kiinnostavia biisejä ja artisteja, tulevia matkakohteita tai ideoita uusiksi harrastuksiksi ja kokemuksiksi. Pinterestistä puolestaan löytyy inspiroivia sisustus- ja kirjavinkkejä.
– Somessa voin ilmaista itseäni ja kertoa ajatuksiani esimerkiksi uskonnosta ja kulttuurista. Jaan itselleni tärkeitä hetkiä teatteriharrastuksen parista ja perustelen uskonnollista vakaumustani. Samalla näen muiden vastaavia päivityksiä. Seuraan myös joitakin julkisuuden henkilöitä.
Tukiainen on äskettäin muuttanut Turkuun ja haaveilee luokanopettajaopinnoista.
– Somen kautta pystyn pitämään todella matalla kynnyksellä yhteyttä ystäviini. Kavereiden kanssa jutusteluun käytän erityisesti Snapchattia.
Somen kautta itsensä kotipaikkakunnallaan yksinäisiksi tuntevat nuoret voivat Tukiaisen mukaan huomata, että heidän kaltaisiaan on muitakin. Nuori ei jääkään arvojensa ja ajatustensa kanssa yksin, vaan löytää somesta samanhenkistä seuraa.
Aikuisten on vaikea havaita ulossulkemista
Kuopion piispa Jari Jolkkonen esitti Savon Sanomien kolumnissaan heinäkuun lopulla, että somekanavien ikärajoja pitäisi nostaa 16-vuoteen, koska nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Tukiainenkin on havainnut somessa myös huonoja puolia
– Pahinta on ehkä koukuttavuus. Sitä huomaa, että koulujutut jäävät kesken, kun selaa somea tyhjänpäiväisesti.
– Monet kaverini ovat asettaneet itselleen sovelluksiin aikarajoja sille, paljonko voivat tiettyä somekanavaa käyttää päivässä. Itse lähdin kokonaan pois TikTokista, koska huomasin sen vievän liikaa aikaa.
Joillekin nuorille tulee Tukiaisen mukaan somessa tarve jakaa itsestään kuvaa, joka ei ole totta. Näin tehdään, koska halutaan kuulua joukkoon. Iso ongelma on myös nettikiusaaminen.
– Ripari-isosena törmäsin esimerkiksi sellaiseen, että leiriläiset perustivat Snapchattiin ryhmän, mutta jotkut leiriläiset jätettiinkin sen ulkopuolelle. Ulossulkemista tapahtuu somessa paljon, ja aikuisten on vaikea sitä havaita.
Somekanavista Jodel mahdollistaa täysin anonyymin kirjoittelun. Niinpä siellä näkee usein haukkumista ja mollaamista. Nimellä ketään ei voi haukkua, koska sellaiset viestit poistetaan, mutta käytännössä moni tietää, kenestä puhutaan, vaikka nimeä ei mainittaisi.
– Esimerkiksi lukiossa joku haukkui Jodelissa juhlassa ollutta lauluesitystä ja käytännössä 80 prosenttia oppilaista näki sen. Onneksi siellä myös puolustettiin esiintyjiä.
”Somen toimintaperiaatteita voisi opettaa yläkoulussa kaikille”
Ulkonäköpaineiden synty riippuu Noora Tukiaisen mukaan paljon siitä, mitä ja ketä somessa seuraa. Nykyään monet somejulkkikset kertovat avoimesti, että ovat itsekin kärsineet ulkonäköpaineista. He avaavat kuviensa taustaa, josta löytyy ammattimeikkaajia, valoammattilaisia ja huippukameroita.
Epäilyttäviä ja härskejä yhteydenottoja ainakin nuoret naiset saavat somen kautta tasaiseen tahtiin. Tukiaisen mukaan ne eivät kuitenkaan ole nykyään erityisen peiteltyjä.
– Kymmenen minuutin viestittelyn aikana selviää, jos joku haluaa vaikka ostaa alastonkuvia tai muuta typerää. Nykyään kaikki yli 15-vuotiaat tunnistavat nämä tyypit nopeasti ja voivat sitten estää heidät. Asiasta puhutaan niin paljon.
Somen ikärajojen nostamiselle Tukiainen ei lämpiä. Nuoret olisivat siellä silti: syntymäaika on helppo valehdella.
– Some on niin iso osa nykypäivää, ettei sitä voi viedä nuorilta pois. Parempi vain, että opimme jo varhain, miten se toimii. Somen toimintaperiaatteita voisi opettaa yläkoulussa kaikille.
Kuplautminen somessa ja siitä seurava ymmärtämättömyys synnyttävät konflikteja ja kiusaamista Noora Tukiainen sanoo. Kuva: Pasi Leino
”Algoritmit ovat sekä siunaus että kirous”
Noora Tukiainen kävi puolitoista vuotta sitten netissä Aalto-yliopiston tarjoaman maksuttoman Sosiaalisen median ilmiöt -kurssin ja suosittelee lämpimästi vastaavaa muillekin. Kurssilla avattiin, miten some toimii. Kerrottiin algoritmeista, somekuplista ja manipuloinnista.
Algoritmit ovat Tukiaisen mukaan sekä siunaus että kirous. Niiden avulla löytää somesta itselle tärkeitä ja omaa maailmankuvaa tukevia sisältöjä. Toisaalta oma maailmankuva myös kapeutuu ja vääristyy.
– Olisi tärkeä jossain määrin murtaa algoritmeja, jotta ihmiset saisivat monipuolisemman käsityksen maailmasta. Kuplautuminen ja siitä seuraava ymmärtämättömyys synnyttävät konflikteja ja kiusaamista.
Kysely: Nuorten kokema somekiusaaminen on lisääntynyt
Ebrand Group Oy toteutti yhdessä Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden kanssa helmi-maaliskuussa 2022 kyselyn 13–29 -vuotiaiden suomalaisten sosiaalisen median käytöstä. Verkkokyselyyn osallistui 2653 vastaajaa eri puolilta Suomea. Kysely on toteutettu aiemmin vuosina 2019, 2016, 2015 ja 2013.
Tuoreimman kyselyn vastaajat käyttivät nettiä 35–42 tuntia viikossa, joista sosiaalisen median palveluita noin 15–20 tuntia. Somen käyttö painottui kello 15–01 väliseen aikaan. Eniten nuoret käyttävät sosiaalista mediaa iltaisin kello 18–21. Nuorista 97 prosenttia käyttää somea älypuhelimella.
Kyselyn mukaan suomalaisnuorten suosituimmat somepalvelut ovat WhatsApp, YouTube, Instagram, Spotify, Snapchat, TikTok, Facebook, Discord, Pinterest, Jodel ja Steam. Erityisen suuren nousun suosiossa on tehnyt TikTok, jonka lyhytvideoita jaetaan ahkerasti myös muissa somepalveluissa.
Facebookin suosio puolestaan jatkaa hiipumistaan nuorten keskuudessa. Vuonna 2013 vastaajista 92 prosenttia käytti Facebookia, kun nyt vastaava luku oli enää 46 prosenttia.
Vajaa 34 prosenttia vastaajista on kokenut ainakin jonkinasteista kiusaamista somessa. Kasvua on vuoden 2016 kyselystä 20 prosenttia. Yli 74 prosenttia on nähnyt sosiaalisessa mediassa toisten kiusaamista ja seksuaalista tai muuta häirintää. Eristämistä on havainnut 72 prosenttia vastaajista. Reilut 32 prosenttia on puuttunut kiusaamiseen jollain tavalla.
Vastaajista vain reilut kaksi prosenttia tunnustaa itse kiusanneensa toisia. Lähes 78 prosenttia on sitä mieltä, että ei ole millään tavalla osallistunut kiusaamiseen somessa.
Somea on pakko käyttää, että pysyy ajan tasalla kaveripiirin kuvioista
Eniten nuoret käyttävät somea ennestään tuttujen ihmisten kanssa keskusteluun 1–5 hengen ryhmissä. Sosiaalisessa mediassa viestitään ja sovitaan ystävien kesken asioista, jolloin nuoren on tavallaan pakko käyttää palveluita, mikäli haluaa pysyä ajan tasalla kaveripiirin kuvioista.
Valtaosalle nuorista some täydentää ja rikastaa reaalielämän sosiaalista viestintää ja ystävyyssuhteita. Toisaalta 21 prosenttia vastaajista kertoo sosiaalisen median osittain tai kokonaan korvanneen reaalielämän sosiaalisen viestinnän ja kanssakäymisen.
Somea käytetään paljon musiikin kuunteluun ja katseluun. Tiedon etsintä on myös tärkeä osa nuorten somen käyttöä, koska ohjeita ja ohjevideoita löytyy aiheesta kuin aiheesta.
79 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että sosiaalisen median käyttöä tulisi opettaa nuorille kotona tai koulussa.
Lue myös:
Sosiaalinen media inspiroi nuoria ja siellä keskustellaan myös vakaumuksista – ulossulkeminen someryhmästä haavoittaa
Ilmoita asiavirheestä