Seurakuntien aktiivisuus sosiaalisessa mediassa on lisääntynyt koko ajan. Seurakuntien sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa työtä on helpottanut viime vuosina valtakunnalliset Facebook-ryhmät ja koulutukset.
Esimerkiksi vuonna 2014 ilmestyneessä Somempi seurakunta -kirjassa ja siihen liittyvässä Facebook-ryhmässä suositeltiin sekä strategian tekemistä että ihan vaan aktivoitumista sosiaalisessa mediassa. Kirjan mukaan strategiassa tulee määritellä tavoitteet, selvittää nykytila, valita sosiaalisen median kanavat, suunnitella sisältöä, resursoida aikaa ja välineitä ja mitata tulokset.
Toisaalta sosiaalisessa mediassa pidemmälle ehtineet kehottavat vain lisäämään viestintää eri kanavissa ja myöhemmin arvioimaan, miten meni. Arvioinnissa voi olla tukena yhteisön arvot. Sosiaalisessa mediassa mahdollisesti tapahtuneita ylilyöntejä arvioidaan peilaten päivityksiä yhteisön arvoihin.
Somessa seurakunta viettää pyhää, välittää kuvia ja tunnelmia ja kutsuu mukaan
Aktiivisia ja suosittuja sosiaalisessa mediassa toimivia seurakuntia ovat esimerkiksi Keravan seurakunta ja Turun Katariinanseurakunta. Molemmissa seurakunnissa on luotu yhteisiä pelisääntöjä siihen, miten sosiaalisen median viestintää tehdään. Jotkut kutsuvat sitä somestrategiaksi, toisille se on päivityksistä vastaavien ihmisten lista, jossa annetaan suuntaviivoja.
Keravan seurakunnan sometiimin jäsenen pastori Heikki Nenosen mukaan päivittäjien on tärkeintä tietää, miksi ja kenen takia sosiaalisessa mediassa ollaan. Keravan seurakunta viestii aktiivisesti Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa, Snapchatissa ja Periscopessa.
Keravan seurakunnassa somepäivityksiä tekee työryhmä, jossa on mukana pappeja, tiedottaja, kansainvälisen työn tekijä, nuorisotyöntekijä, varhaiskasvatustyön tekijä ja diakoni. Kukin työntekijä vastaa tietyn viikonpäivän päivityksistä.
Myös Katariinanseurakunta on aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median viestintää koordinoi viestintäpappi Anna Hälli. Tämän lisäksi seurakunnan nuorisotiimi pitää huolta omista somekanavistaan Instagramissa, WhatsAppissa ja Telegramissa.
Katariinanseurakunta toimii hyvin kevyellä strategialla. Sen tavoitteena on viettää pyhää eli tuottaa hartaudellista materiaalia, tulla tutuiksi eli tuoda someen kuvia ja tunnelmia seurakunnan elämästä, työntekijöistä ja vapaaehtoisista sekä kutsua mukaan.
Seurakunnat ovat pyrkineet pois siitä, että some olisi vain tiedotuskanava.
− Mitä tilaisuudesta saa hän, joka ei pääse paikalle? Voisiko hän seurata tapahtumaa jossain muualla? Anna Hälli pohtii.
Ystävällistä muttei maireaa, kristillistä muttei hurskastelevaa, asiantuntevaa muttei tylsää
Molemmat seurakunnat pyrkivät viestimään, että ne ovat ajan hermolla.
− Vaikka olemme vanha ja perinteinen seurakunta, olemme myös nykyaikainen, uudistuva ja elämästä kiinnostunut yhteisö. Pyrimme tuomaan sitä esille viestinnässä, viestintäpappi Anna Hälli kertoo.
Keravalaiset ovat samoilla linjoilla:
− Pyrimme siihen, että julkisuuskuvamme on freesi ja kiinnostava. Sosiaalinen media luo matalan kynnyksen tavan olla seurakunnassa, kertoo Keravan seurakuntapastori Heikki Nenonen.
Keravan seurakunnan sometoimintaa ohjaa ennen kaikkea seurakuntalaisuus, hengellisyys ja näkyvyys.
Seurakuntalaisuus vahvistaa seurakuntalaisen kuulumisen ja jäsenyyden kokemusta kirkossa. Seurakuntalaisille pyritään myös antamaan vahvaa roolia sosiaalisessa mediassa.
Seurakunta pyrkii tuottamaan reilusti hengellistä somesisältöä, joka näyttää seurakunnan elämän juuri sellaisena mitä se on. Hengellinen sisältö pyrkii olemaan helposti lähestyttävää, ei kiusallista tai pönöttävää.
Katariinanseurakunnan somettajat ovat myös miettineet sopivaa sävyä, jolla viestitään.
− Tavoittelemamme viestinnän sävy on ystävällinen, mutta ei mairea. Aktiivinen, mutta ei maaninen, kristillinen, mutta ei hurskasteleva ja asiantunteva, mutta ei tylsä, Hälli kuvaa.
Toimimattomista someryhmistä kannattaa luopua
Katariinanseurakunnassa koettiin tärkeänä, että virallisen Facebook-sivun lisäksi on joku rennompi kanava. Siispä he perustivat jutustelua varten Facebook-ryhmän nimeltään Katariinan yhteisö. Sinne hyväksytään kaikki todelliset henkilöt. Sivua moderoi vapaaehtoistyöstä vastaava diakoni.
Katariinanseurakunnassa on viime aikoina luovuttu sellaisista sosiaalisen median kanavista, jotka eivät palvele ketään.
− Poistimme ryhmät, joihin kukaan ei postaa, Hälli kertoo.
Seurakunnan sosiaalisen median tilejä ylläpitävät ihmiset, joilla on sosiaalisen median taidot. Hälli kokee, että tällä hetkellä perusteiden opettaminen aloittelijoille veisi liikaa aikaa itse somettamiselta.
Katariinanseurakunnan somepostauksiin on pyritty saamaan aina kuva mukaan. Koordinaattori Hälli on myös muistuttanut leireihin ja tapahtumiin meneviä ihmisiä, että he ottavat kuvia ja kertovat samalla missä kuva on otettu ja kuka on kuvassa.
Tämä on helppoa, sillä esimerkiksi työntekijöillä on mukanaan riittävän hyviä kuvia tallentava matkapuhelin. Kuvia otettaessa tulee muistaa kysyä lupa kuvan julkaisuun. Jos kyseessä on lapsi, kysytään lupa hänen vanhemmiltaan.
Kirkkoa edustetaan omilla kasvoilla, myös henkilökohtaisissa kanavissa
Molempien seurakuntien työntekijöitä on mukana sosiaalisessa mediassa myös omilla profiileillaan.
Keravalla työntekijöitä on muistutettu että he edustavat päivityksissään koko ajan omaa seurakuntaansa. Tämä on kirjattu myös seurakunnan someohjeisiin. Työntekijöitä on ohjeistettu tekemään positiivisia päivityksiä. Heillä on lupa kehua muita ihmisiä, mutta ketään ei saa loukata. Asiattomuudet, rasismi, pornografia tai kiroilu on kielletty.
Katariinanseurakunnassa työntekijöitä muistutetaan keskusteluissa sopivasta viestinnän sävystä suullisesti.
− Kaikki työntekijät tietävät edustavansa somessa myös kirkkoa, Hälli kertoo.
Kuva: Päivi Karjalainen
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.
***