SLS:ltä varoja ensi kerran enemmän Aasiaan kuin Afrikkaan

Suomen Lähetysseuran hallituksen 12.12. hyväksymän budjetin mukaan Lähetysseuran vuoden 2014 varsinaisen toiminnan kulut ovat 29,4 miljoonaa euroa. Summa on lähes sama kuin kuluvana vuonna.

Budjetoiduista kuluista 21,5 miljoonaa euroa eli 73 prosenttia on osoitettu ulkomaantyöhön. Kotimaassa tapahtuvaan varainhankinta-, tiedotus-, koulutus- ja kasvatustyöhön käytetään 4,5 miljoonaa euroa sekä muihin yhteisiin toimintoihin 3,4 miljoonaa euroa.

Lähetysseuran strategian mukaan ulkomaisen toiminnan painopisteitä ovat kirkkojen julistus- ja diakoniatyön vahvistaminen, köyhyyden vähentäminen ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistäminen.

Ensi vuonna Lähetysseura käyttää kirkolliseen työhön 9 miljoonaa euroa. Painopiste on tavoittavassa työssä. Lisäksi kirkolliseen työhön sisältyvät muun muassa kristillinen kasvatus, diakonia, kummitoiminta sekä kumppanin omaehtoisuuden vahvistaminen ja työntekijäkoulutus.

– Ulkomaisen työn osuutta budjetissa on kasvatettu. Strategian mukaisesti suuntaamme enenevässä määrin varoja sellaisille alueille, missä kristittyjen osuus on vähäinen. Ensi vuonna ensimmäisen kerran Lähetysseuran historiassa ohjaamme enemmän varoja Aasiaan kuin Afrikkaan, kasvu Aasiassa on kahdeksan prosenttia tästä vuodesta. Toiminta lisääntyy erityisesti Nepalissa, Kiinassa ja Mekongin alueen maissa, toiminnanjohtaja Seppo Rissanen kertoo.

Lähetysseura käyttää ensi vuonna työhön Aasiassa 7,9 miljoonaa euroa, Afrikassa 7,3 miljoonaa euroa. Yksittäisistä maista eniten varoja käytetään edelleen Tansaniassa, Nepalissa ja Etiopiassa.

Ulkoministeriön kehitysyhteistyötukea Lähetysseura saa ensi vuonna 0,5 miljoonaa euroa tätä vuotta enemmän, 8,2 miljoonaa. Kehityshankkeissa pääpaino on syrjittyjen ihmisryhmien aseman parantamisessa. Myös vammaistyö on merkittävässä asemassa.

– Rakenteellisesti ensi vuosi merkitsee suuria muutoksia Lähetysseuran kotimaisessa työssä. Lähetysseuran nykymuotoinen aluetyö lakkaa, tilalle tulevat suorat yhteydet seurakuntien ja Lähetysseuran kotimaantyön osaston välille. Jokaiselle seurakunnalle nimetään oma palvelupäällikkö, Rissanen kertoo.

Kotimaantyön rakennemuutoksen ja ulkomaisen työn kasvun seurauksena Lähetysseuran kotimaan henkilöstö vähenee usealla henkilötyövuodella ja kotimaantyön osaston budjetti pienenee yli 600 000 eurolla. Lähetysjärjestöjen maksettaviksi tulevista uusien kirkon kansainvälisentyön hiippakuntasihteerien kuluista suurin osuus tulee Lähetysseuran vastuulle.

Kannatuksensa Lähetysseura arvioi ensi vuonna säilyvän tämänvuotisella tasolla.

Edellinen artikkeliUlkomaanapu evakuoi työntekijänsä Keski-Afrikasta
Seuraava artikkeliKirkkopalvelujen yt:t veivät joulumielen

Ei näytettäviä viestejä