Kirkkopalvelujen yt:t veivät joulumielen

Kirkkopalvelut ry:ssä syksyllä käydyt yt-neuvottelut koskevat enintään 27 työntekijää. Luottamusmiehet ymmärtävät, että neuvotteluille oli tarvetta, mutta joulumieli on työpaikoilta nyt kaukana. Olisiko yt:t voitu välttää?

Irtisanomiset kohdistuvat Helsinkiin, Järvenpäähän ja Pieksämäelle, noin puolet pääkaupunkiseudulle ja puolet Pieksämäen alueelle.

– Kyllä tässä tietysti joulumieli on aika kaukana. Huolestuneena ja pelokkaina ja jännittyneinä seurataan tilannetta. Jo nyt on liian vähän porukkaa tekemään opetuspuolen tämänhetkiset työt, kommentoi Järvenpään yksikön OAJ:n luottamusmies, opinto-ohjaaja Marko Väisänen tilannetta.

Hänen mukaansa työntekijät odottelevat tietoja kohtalostaan vielä tämän viikon aikana.

Kaikesta huolimatta Väisänen näkee, että yt:t oli käytävä.

– Siihen uskon, että ei näihin ihan turhan takia lähdetty. Jos valtiolla menee huonosti, se pienentää rahoitusta. Kolmen vuoden sisällä varmaan 10 prosenttia valtion rahoituksestamme lähtee. Kyllä tämä on ollut tiedossa, että jotakin tarvitsee tehdä. Toki silti tuntuu kovalta, että näin suuri määrä joutuu lähtemään. Vaikea sanoa, onko liikaa irtisanottu, koska meillä ei ole ollut tarkkoja laskelmia käytettävissä. Emme saaneet ihan sellaista määrää tietoa kuin olisimme halunneet ja tarvinneet neuvottelujen aikana. Odotamme nyt, mitä koulutuksia jää pois tai miten koulutukset ylipäänsä hoidetaan pienenevällä opettajamäärällä, emme ole saaneet siihen vastauksia.

Väisänen näkee yhdeksi murheeksi ja yt-neuvottelujen syyksi myös Järvenpään Seurakuntaopiston vanhan rakennuskannan.

– Sen jatkuva korjaaminen vie rahaa. Järvenpäässä on juuri uusittu päärakennus. Mutta jos nyt Kirkkopalvelujen Helsingin toiminnot siirretään Järvenpäähän, Helsingistä vapautuu vuokratuloja.

Valtiontalous suurin syy

Seurakuntaopiston Pieksämäen yksikön opettaja, ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliiton Jytyn luottamusmies Otto Kantele toteaa, että 27 henkilön irtisanominen on ikävä joululahja.

– Odotimme, että määrä olisi ollut selvästi pienempi.

– Ehkä tässä nyt sikäli on ollut hankala tilanne johdollakin, koska yt-neuvottelut ja henkilöstön vähentäminen tulivat erityisen pahaan saumaan sen takia, että Seurakuntaopiston Järvenpään ja Pieksämäen kampusten toimintojen yhtenäistämisessä ja johtamisen järjestelyssä olisi ollut ilmankin tarpeeksi tekemistä, hän pohtii vallitsevia olosuhteita.

Kanteleen mielestä suurin syy työpaikkojen vähentämiseen on valtiontalous.

– Opetus- ja kulttuuriministeriö leikkaa koulutuksen rahoitusta ja yleensäkin taloudellinen tilanne on huono. Ei tässä muillakaan, jotka meidän palveluitamme käyttää, ole oikein varaa ostaa niitä, hän sanoo.

Jäävätkö yt:t tähän vai auttavatko nyt käydyt riittävästi?

– Toivon, että tämä auttaa. Edellinen kertahan oli 20 vuotta sitten. Silloin oli samanlainen tilanne, oli 30 henkilön vähentämistarve, mutta ei tullut näin suuria leikkauksia henkilöstöön.

Kun tulot laskevat, on menoihin puututtava

Kirkkopalvelujen johtaja Ilkka Mattila, kuinka paljon yt-neuvottelujen taustalla on kirkkopalvelujen ja Seurakuntaopiston fuusio ja sen synnyttämät päällekkäisyydet?

– Kirkkopalvelut ja Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiö integroivat toimintansa 1.8.2013 alkaen. Syksyn aikana käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen syynä ei ole integraatio, vaan julkisen rahoituksen rapautuminen. Mikäli integraatiota ei olisi toteutettu, molemmat organisaatiot olisivat olleet huomattavasti syvemmällä, pahemman ongelman edessä.

– Opetus- ja kulttuuriministeriö leikkaa voimakkaasti valtionosuuksia vuosina 2014 -16. Tästä syystä monet ammatilliset oppilaitokset ja koulutuskuntayhtymät joutuvat henkilöstövähennyksiin. Lapsi- ja perhepalveluissa lastenkodin käyttöaste on romahtanut kesästä alkaen. Tähän syynä on vaikea kuntatalous ja leikkaukset siellä. Monet sosiaalialan toimijat ovat samojen ratkaisujen äärellä. Uuden lastensuojelulain pohjalta toteutuu sinällään positiivinen kehitys, jossa siirrytään laitoshoidosta avopalveluihin. Tällä puolella meillä on osaamista ja kasvun mahdollisuuksia, mikä mahdollistaa monien työpaikkojen säilymisen. Hallinnon päällekkäisyyksiä olemme pääsääntöisesti pystyneet purkamaan muun muassa eläköitymisten kautta koko parivuotisen integraation suunnitteluvaiheen aikana.

Olisiko irtisanomiset voitu välttää? Ja millä keinoin?

– Jos irtisanomiset olisi voitu jotenkin välttää, niin olisi toimittu. Yt-neuvotteluissa keskusteltiin monenlaisista ratkaisuvaihtoehdoista. Kun tulot laskevat, on menoihin puututtava. Kestäviä ja talouteen vaikuttavia ratkaisuja ei valitettavasti juurikaan löydy, kun tuloja ei voida kasvattaa. Tiukka taloustilanne edellyttää rakenteiden ja toimintatapojen muutoksia. Integraatiolla on varauduttu pitkällä tähtäimellä tulevaisuuden haasteisiin. Luulenpa että monet kirkolliset toimijat ovat meidän jo ratkomien haasteiden edessä lähivuosina.

Onko opetushenkilökunnan irtisanomisilla vaikutusta kirkolliseen koulutukseen?

– Pidämme kiinni kirkolle ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle merkittävistä koulutus- ja palvelutehtävistä. Henkilöstövähennykset vaikuttavat aina. Toteutus ja sen tavat muuttuvat.

Mitä sanot työntekijöille, jotka saavat jäädä töihin, mutta ovat surullisia ja järkyttyneitä jos esimerkiksi työtoveri sanottiin irti?

– Olen pahoillani kaikista irtisanomisista. Ne ovat raskainta, mitä työelämässä voi kohdata. Tilanteet ovat aina vaikeita koko työyhteisölle, niin työntekijöille kuin esimiehille. Kaikista kipeimpiä nämä ovat irtisanotuille ja heidän läheisilleen. Heidän hätänsä koskee.

Kirkkopalvelut muuttaa Järvenpäähän. Mitä Kirkkopalvelujen omistamalle kivitalolle Helsingin Hietalahdenrannassa tapahtuu?

– DIAK:n tuleva lähtö Järvenpään vapauttaa runsaasti tiloja kampukselta. Noita tiloja kannattaa muun muassa taloudellisista syistä hyödyntää. Uskon, että siirtymisemme yhteisiin tiloihin vahvistaa siellä olevaa kirkollista osaamiskeskittymää. Tiedän, että tilaratkaisut mahdollistavat koulutuksen, kristillisen kasvatuksen ja hyvinvoinnin osaamisen kehittämistä. Hietalahdenrannasta vapautuvista tiloista ei ole päätetty, mutta todennäköisesti vuokraamme ne.

Lue yt-neuvotteluista ja niiden kohdentumisesta enemmän täältä

Edellinen artikkeliSLS:ltä varoja ensi kerran enemmän Aasiaan kuin Afrikkaan
Seuraava artikkeliKotimaa Pro: Yt-neuvottelut veivät joulumielen

Ei näytettäviä viestejä