Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys (Sley) kritisoi voimakkaasti Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulin päätöstä, jonka mukaan ehtoollisen jakamista ei voida jatkaa Hyvän Paimenen kappelissa Seinäjoella.

Sley:n kotimaantyön johtaja Juhana Tarvainen on kommentoinut päätöstä yhdistyksen kotisivuilla. ”Kyse on hengellisestä väkivallasta. Kirkollisen vallan kourat ovat nyt nyrkissä, ja ne kurittavat tavallisia kirkon jäseniä. Messuyhteisöille ei myönnetä lupia tai niiltä evätään niitä ilman kunnollisia perusteluja. Herran ehtoollisesta, anteeksiannon ateriasta, on tullut kirkollisen vallankäytön väline”, Tarvainen kirjoittaa.

Tarvainen kysyy, onko kirkon sisällä enää tilaa herätyskristityille: ”Messuyhteisöt eivät kelpaa tai niissä pidettäviä ehtoollisjumalanpalveluksia pidetään niin huolestuttavana ilmiönä, että ne tahdotaan kieltää.”

Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulin juhannusviikolla tekemän päätöksen taustalla on se, että jumalanpalveluksista Hyvän Paimenen kappelissa on viime syksystä lähtien vastannut Sleyn aluepastori Matti Rusama. Hänet on vihitty papiksi Inkerin kirkossa, ja hän pidättäytyy tekemästä yhteistyötä naispappien kanssa.

Seinäjoen seurakunnalla ja Sleyn Etelä-Pohjamaan piirillä on ollut viime vuoden loppuun asti voimassa yhteistoimintasopimus, joka on koskenut toimintaa Hyvän Paimenen kappelissa. Keväällä toimintaa jatkettiin kirkkoherran väliaikaisen luvan perusteella.

Huhtikuussa seurakunta päivitti yhteistoimintasopimuksen vastaamaan tilannetta, jossa Sleyn aluepastorina toimii Inkerin kirkossa papiksi vihitty henkilö. Seurakunnan näkemyksen mukaan Rusama voi toimittaa messua ainoastaan yksittäistapauksina kirkkoherran luvalla. Messujen säännöllinen toimittaminen sen sijaa edellyttää Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa vihityn papin käyttöä liturgisissa tehtävissä.

Koska Sleyn Etelä-Pohjanmaan piiri ei hyväksynyt päivitettyä yhteistoimintasopimusta, tuomiokapituli ei antanut lupaa ehtoollisen viettämiseen kappelissa.

− Sopimus olisi tarkoittanut sitä, että Hyvän Paimen kappeli olisi jäänyt ilman pappia. Emme voineet hyväksyä sellaista tilannetta ja sopimusta, jossa en olisi saanut edes saarnata, sanoo Sleyn aluepastori Matti Rusama.

Matti Rusama aloitti aluepastorina viime vuoden syyskuussa. Suurena yllätyksenä tuomiokapitulin uusi päätös ei tullut:

− Kun aloitin täällä pastorina, liturgian toimittamiseen annettiin lupa kaksi kertaa vuodessa. Saarnaoikeus kuitenkin pidettiin vielä silloin vapaana. Nyt tuomiokapitulissa valmistellaan päätöstä, joka veisi minulta vapaan saarnaoikeuden. Siinä mielessä nyt tehty päätös ei tullut yllätyksenä.

− Olen tietysti päätöksestä kovin surullinen, sillä ennen kaikkea se vaikuttaa seurakuntalaisiin. Messuissa on kuitenkin käynyt keskimäärin lähes sata henkilöä sunnuntaisin.

Sleyllä ja Seinäjoen seurakunnalla on ollut yhteistoimintaa koskeva sopimus noin 15 vuoden ajan. Sopimusta on jatkettu aina kaksi vuotta kerrallaan. Aikaisemmin Sleyn jumalanpalvelustoiminnasta vastasi Suomessa papiksi vihitty henkilö, joten nyt asetetuille rajoituksille ei ollut tarvetta.

SEINÄJOEN SEURAKUNNAN kirkkoneuvosto käsitteli sopimuksen muuttamista huhtikuun 24. päivä. Internetissä julkaistuun kokouksen pöytäkirjaan yhteistoimintasopimuksen päivittämistä koskeva pykälä lisättiin vasta Kotimaan yhteydenoton jälkeen. Kokouksen esittelijä, hallintojohtaja Paula Perälampi ei osannut sanoa, miksi pykälä ei alun perin ollut mukana julkisessa pöytäkirjassa.

Sopimukseen on selväsanaisesti kirjattu, miksi sopimuksen päivittäminen on katsottu tarpeelliseksi: ”Inkerin kirkossa vihitty pappi voi vain yksittäisessä tapauksessa saarnata tai toimia liturgina, kuten kerran kevätkaudella ja vastaavasti toisen kerran syyskaudella.”

Inkerin kirkossa ei hyväksytä naispappeutta. Inkerin kirkossa papiksi vihityt suomalaiset eivät tee yhteistyötä naispappien kanssa, mikä on vastoin Suomen evankelisluterilaisen kirkon päätöksiä ja virkakäsitystä.

SLEYN ALUEPASTORI Matti Rusama sanoo, että tilanteessa ei ole voittajia. Hän sanoo toivovansa, että messujen järjestämisestä voi vielä neuvotella seurakunnan kanssa.

− Inkerin kirkon pappeudesta on nyt tehty keinotekoinen ongelma. Tässä ovat vastakkain kirkon hallinnolliset päätökset ja seurakuntalaisten tarpeet. Moni ei ymmärrä, mitä kirkossa on tapahtumassa tällä hetkellä. Todennäköisesti tämä julkisuus lisää entisestään messuihimme osallistujien määrää.

Rusaman mukaan jumalanpalvelustoimintaa ja myös ehtoollisen jakamista on tarkoitus jatkaa Hyvän Paimenen kappelissa.

− Meillä on seurakuntalaisten joukko, jotka tarvitsevat messua. Koen hengellistä vastuusta työstä, johon minut on kutsuttu. En pidä mahdollisena sellaista vaihtoehtoa, että seurakunta jää ilman sanaa ja ehtoollista.

Myös Sleyn kotimaantyön johtaja Juhana Tarvainen korostaa kirjoituksessaan samaa näkökulmaa: ”Säännöllistä ehtoollista ei takaa byrokraatin leima paperissa vaan Kristuksen lupaus. Eikä tavallista kristillistä elämää, johon luonnollisena osana kuuluu ehtoollinen, pidä lopettaa siksi, että se on kirkollisten virkamiesten mukaan tarpeetonta.” 

Lue myös:

Tuomiokapituli jyräsi Länsi-Porin seurakuntaneuvoston: Naispappeuden vastustajille ei ehtoollislupaa

Ilmoita asiavirheestä