Siirtoäänivaali on etenemässä kokeiluvaiheeseen arkkipiispan, piispan ja pappisasessorin vaalissa

Kirkolliskokous toukokuussa 2025. Kuva: Jukka Granström

Kirkollisiin vaaleihin suunnitellaan uutta vaalitapaa. Kirkkohallitus on pyytänyt lausuntoja, jotka koskevat siirtoäänivaalitavan kokeilemista arkkipiispan, piispan ja pappisasessorin vaalissa. Tarkoituksena on kokeilla uutta vaalitapaa seitsemän vuoden ajan. Kokeilujakso alkaisi vuoden 2026 aikana.

Siirtoäänivaalissa äänestäjä merkitsee äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä haluamansa määrän ehdokkaita. Vaalin tulos lasketaan monivaiheisesti siten, että jokaisella kierroksella vähiten ääniä saanut ehdokas putoaa pois, ja seuraavien sijojen äänet siirretään jäljellä oleville ehdokkaille.

Vaalin voittaja on se, joka lopulta saa yli puolet annetuista äänistä. Siirtoäänivaalitavassa on siis vain yksi vaalikierros.

Ääntenlaskenta siirtoäänivaalissa. Kuva: Kirkolliskokouksen yleisvaliokunta 2018

Kirkkohallituksen valmistelema esitys perustuu Kirkolliskokoukselle vuonna 2018 jätettyyn aloitteeseen. Aloitteessa esitettiin, että uusi vaalitapa otettaisiin käyttöön myös luottamushenkilöelinten ja kirkkoherrojen vaalissa. Asiaa valmistellut työryhmä on kuitenkin karsinut nämä pois kokeilua koskevasta ehdotuksesta.

Oman lausuntonsa asiaan on ehtinyt antaa Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli, joka kannattaa lausunnossaan siirtoäänivaalitavan käyttämistä, mutta rajaisi kokeilun ainoastaan arkkipiispan ja piispan vaaleihin. Pappisasessorin vaaliin tuomiokapituli ei kokeilua ulottaisi.

Samalla Tampereen tuomiokapituli esittää, että uutta vaalitapaa kokeiltaisiin kymmenen vuoden ajan, koska mukaan mahtuisi tällöin jokunen piispan vaalikin. Kirkkohallituksen työryhmä on esittänyt seitsemän vuoden kokeilujaksoa.

Tampereen tuomiokapituli arvioi, että siirtoäänivaalitapaan liittyy myös vaikeuksia. Äänioikeutetut saattavat pitää sitä monimutkaisena, mikä laskisi äänestysaktiivisuutta edelleen. Tuomiokapituli pitää tätä riskinä erityisesti pappisasessorin vaaleissa, joiden äänestysprosentit ovat jo nykyisin alhaisia. Jokaisessa hiippakunnassa on kaksi pappisasessoria, joiden kausi kestää kolme vuotta.

Tuomiokapituli korostaa myös, että siirtoäänivaalitavassa vaaditaan ääntenlaskijoilta tarkkuutta.

– Parasta olisi kehittää tähän oma laskentaohjelmansa. Toinen vaihtoehto on toteuttaa äänestys sähköistä järjestelmää
käyttäen, todetaan tuomiokapitulin lausunnossa.

Oulun hiippakunnan tuomiokapituli kiinnittää omassa lausunnossaan huomiota myös siihen, että uudessa vaalitavassa tulosten saaminen olisi hitaampaa kuin nykyisin. Nykyisin piispan ja pappisasessorin vaalissa äänet lasketaan alustavasti rovastikunnassa ja tuomiokapitulissa suoritetaan tarkistuslaskenta.

Siirtovaalissa kaikki äänet toimitetaan tuomiokapituliin laskettavaksi, joten alustavia vaalituloksia ei ole saatavissa samana päivänä kuten nykyisin.

– Tuomiokapituli pitää tätä kehitystä viestinnällisesti huonona, kirjoitetaan Oulun tuomiokapitulin lausunnossa.

SIIRTOÄÄNIVAALIN KERROTAAN syntyneen vahingossa irlantilaisessa koululuokassa, jossa luokan oppilaiden piti valita luokan johtaja. Oppilaiden tuli asettua sen ehdokkaan taakse, jota he kannattivat. Kun muutamat oppilaat huomasivat, että heidän ehdokkaallaan ei ollut mahdollisuuksia tulla valituksi, siirtyivät he jonkun enemmän kannatusta saaneen taakse ja varmistivat näin, ettei oma ääni menisi hukkaan. Lopulta jonkun ehdokkaan takana seisoi yli puolet oppilaista.

Siirtoäänivaalia käytetään muun muassa anglikaanisen kirkon kirkolliskokouksen vaalissa, Maltan ja Irlannin kaikissa valtiollisissa vaaleissa, Australiassa useiden osavaltioiden toimielimien vaaleissa, Pohjois-Irlannin paikallishallinnon vaalissa ja Skotlannin paikallisvaaleissa.

Suomessa siirtoäänivaalia on käytetty muun muassa Vihreän liiton puheenjohtajavaalissa, Suomen Ylioppilaskuntien liiton hallituksen vaalissa ja Teologian ylioppilaiden tiedekuntayhdistyksen 20 jäsenisen toverineuvoston vaalissa.

Lue myös:

Kolumni: Valitkaamme arkkipiispa toisella tavalla

Tekstiin lisätty 15.8.2025 klo 13.35 tieto Oulun tuomiokapitulin lausunnosta

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliPääkirjoitus: Verkkoylösnousemus vaatii kirkoiltakin uutta ajattelua
Seuraava artikkeliPietarin polku vie matkalle kulttuurihistoriaan ja omaan mieleen – pyhiinvaellusmatkalla Aurajokilaaksossa

Ei näytettäviä viestejä