Jos kirkolliskokousta onkin tällä viikolla pääasiassa sävyttänyt keskustelu piispojen pastoraalisesta ohjeesta, kiihkeää keskustelua saatiin aikaan myös metsistä. Edustaja-aloite esitti tukea seurakunnille, jotta nämä vaalisivat metsien monimuotoisuutta. Aloite eteni kirkolliskokouksessa yleisvaliokunnan käsittelyyn lopulta äänin 63–43.

Aloitteessa perättiin seurakunnille tukea metsien monimuotoisuuden vaalimiseen ja suojeluun. Toimenpiteiksi aloitteessa ehdotettiin esimerkiksi metsien nostamista kirkkohallituksen kärkihankkeeksi vuodelle 2027, kirkon ympäristödiplomin kehittämistä metsien osalta sekä seurakuntien maa-alueiden hiilivarantojen ja hiilensidonnan huomioimista seurakuntien kiinteistöstrategiamallissa.

Aloitteen esitellyt edustaja Liisa Kuparinen totesi, ettei seurakuntien metsiä aina hoideta monimuotoisuusnäkökulmasta katsoen mallikkaasti: avohakkuita on enemmän kuin muilla toimijoilla.

– Seurakunnat tuntevat metsänsä ja taloudelliset realiteetit. Nyt esitetään, että tätä ruvetaan kaventamaan strategioilla. Metsänhoito ei ole excel-harjoitus, se on pitkäjänteistä paikallista työtä, edustaja Juha-Pekka Rusanen kommentoi ja ehdotti aloitteen jättämistä raukeamaan.

Rusasta säesti edustaja Janne Kaisanlahti:

– Luottaisin melko pitkälti luottamushenkilöiden osaamiseen tässä. En ole vakuuttunut siitä, että pienten seurakuntien kuormittaminen erilaisilla strategioilla tuottaa käytännön hyötyä, hän totesi.

Edustaja Anna Lintunen oli toista mieltä:

– Meillä on helposti mielikuva, että seurakunnat ovat vastuullisia metsänhoitajia. Niiden tietojen valossa mitkä meillä on saatavilla, seurakuntien metsiä ei hoideta erityisen kestävällä tavalla, Lintunen sanoi ja viittasi Luonnonvarakeskuksella teetettyyn tutkimukseen ja Metsäkeskuksen tilastoihin.

– Seurakunnallani on ympäristödiplomi. Petyin siihen, miten vähän muutoksia ympäristöasioihin meidän piti tehdä. Aloitteessa tähdätään siihen, miten kirkko voisi tukea seurakuntia metsien monimuotoisuuden ja luontoarvojen hoitoon. Se ei pyri arvostelemaan seurakuntien metsänhoitoa, edustaja Sanna Husso sanoi.

Piispa Jukka Keskitalon mielestä seurakuntien metsänhoidosta annetaan turhan negatiivinen kuva.

– Toivon että ymmärrettäisiin erilaisten seurakuntien tilanne ja millainen merkitys metsätuloilla on niille.  Keskustelu metsistä on kiristänyt seurakuntien tilannetta. On vaikeampi päättää itsenäisesti metsistä.

Edustaja Merja Eräpolku totesi, ettei kannata aloitetta sinänsä mutta ajankohtaiset aiheet ansaitsevat käsittelyn valiokunnassa.

– Ehkä olisi jonkinlainen pastoraalinen ohje saatavissa, hän ehdotti.

Edustaja Tapio Tähtinen katsoi myös, että aloite ansaitsee puutteistaan huolimatta valiokuntakäsittelyn.

– Omatuntoni ei salli muuta. Toivon, että valiokunta harkitsee kriittisesti esimerkkitoimenpiteitä ja miettii, onko muita toimenpiteitä, hän esitti.

–  Elämme luonnosta. Siihen liittyen metsäomaisuus ja luonnon monimuotoisuus on tärkeä asia. Mikäli asia menee valiokuntaan, mietitään mitä järjestelmiä on käytössä metsien hoidossa, mitä niiden käyttö on ja mitä ne sisältää, edustaja Aslak Pekkala sanoi ja muistutti, että EU:lta on tulossa metsäasetusdirektiivi.

Lue lisää:

Seurakunnille halutaan pakollinen kiinteistöstrategia, joka tukee myös metsien monimuotoisuutta

”Kirkon pitäisi olla ympäristöasioissa kirittäjä” sanoo Helsingin seurakuntayhtymän ympäristöasiantuntija Elina Hienonen

Rantasalmelaisille rakas Kaarnetsaari on pääsemässä osaksi Linnansaaren kansallispuistoa

Rokuan metsäseminaarissa pohdittiin seurakuntien metsäomistusten kestävää käyttöä ja metsien tulevaisuutta

Ilmoita asiavirheestä