Uskonnonvapauden toteutuminen ei ole itsestäänselvyys – huoli tulevaisuudesta yhdistää uskontokuntia

Taajamamerkki kuvattuna Tuusulassa 30.12.2022

Suomen nuoren tasavallan ensimmäisen uskonnonvapauslaki astui voimaan 1.1.1923. Sen valmistelua leimasi aikoinaan kiivas yhteiskunnallinen ja kirkollinen keskustelu. Sitten seurasi keskustelun suvantovaihe. Sekulaarissa mutta moniuskontoisessa Suomessa uskonnonvapauskysymykset ovat kuitenkin hiipineet 2000-luvun uudeksi puheenaiheeksi. Maallistuneessa yhteiskunnassa uskonnonvapauteen kohdistuu uudenlaisia uhkia: uskontoa ja sen näkymistä julkisessa tilassa karsastetaan enemmän kuin ennen, sanovat eri uskontokuntien edustajat. Keskustelua ovat herättäneet…

Kiitos, kun tuet luotettavaa journalismia!

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1 €!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1 €, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90 €/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

Edellinen artikkeliMinisteri Petri Honkonen ja piispa Seppo Häkkinen vierailevat kirkkopalon kokeneella Rautjärvellä
Seuraava artikkeliLuonto puhuu: Lintu kuin pieni lasimaalaus

Ei näytettäviä viestejä