Luonto puhuu: Lintu kuin pieni lasimaalaus

Tiklin värikkyys hämmästyttää kerta toisensa jälkeen. Vähemmän tunnettu tikliin liittyvä tarina kertoo kuolemaan tuomitusta nuoresta miehestä.

* * *

Katselin lintujen ruokintapaikkaa kiikarilla. Siellä pitivät hovia viherpeipot, joita oli paikalla ilahduttavan monta. Laji on viime vuosina kärsinyt trikomonoosista, vakavasta sairaudesta, joka on romahduttanut lajin kannan. Nyt näytti kuitenkin hyvältä.

Äkkiä apajille ilmestyi kaksi tikliä. Niin kaunis kuin vihertävän keltainen viherpeippo onkin, se vaikuttaa peltomieheltä verrattuna kirjavaan tikliin, hovimieheen.

Tikli (Carduelis carduelis) on yksi suosikkilinnuistani. Joka kerta hämmästyn sen nähdessäni. Onneksi saan hämmästyä melko usein, sillä tikli on etenkin kotiseuduillani Helsingissä varsin tavallinen. Sen laulua kuulee ulkoillessaan harva se kerta. Erityisesti Hietaniemen hautausmaa ympäristöineen on tiklien suosiossa.

Tiklillä on vahva symbolinen merkitys kristinuskossa. Se liitetään Jeesukseen. Vanhoissa kirkkotaiteen teoksissa Jeesus-lapsella saattaa olla tikli kädessään leikkikaverina. Tikli saattaa olla myös Golgatalla seuraamassa pääsiäisen traagisia tapahtumia.

Tiklin otsan punainen väri on legendan mukaan peräisin Jeesuksen orjantappurakruunun aiheuttamista verihaavoista. Lintu lensi lohduttamaan Vapahtajaa.

* * *

Vähemmän tunnettu tikliin liittyvä tarina kertoo kuolemaan tuomitusta nuoresta miehestä.

Mies odotti vankilassa tuomionsa täytäntöönpanoa. Hän katsoi sellin ikkunasta taivaalle ja näki variksen lentävän siellä.

– Minä olen ollut kuin tuo raakkuja. Kukaan ei välitä siitä eikä jää kaipaamaan sitä, hän sanoi itsekseen.

Pappi tuli tapaamaan tuomittua. Hän kysyi, mitä tämä haluaisi sanoa Jumalalle.

– En usko Jumalaan.

– En minä sitä kysynyt, vaan mitä haluaisit sanoa tai toivoa Jumalalta.

– Ehkä toivoisin lohdutusta.

– Mitä esimerkiksi?

– Edes jotain merkkiä, jotain mikä antaisi voimaa ja nostaisi henkeni harmauden yläpuolelle.

Pappi sanoi olevansa varma, että Jumala kyllä kuulee tuollaisen toiveen.

– Enpä usko, sanoi tuomittu mies.

– No, se ei ole uskon asia. Saatpa nähdä.

Mutta kului viikko, eikä mitään tapahtunut. Sitten aivan yllättäen ikkunalaudalle ilmestyi ihmeen kaunis lintu. Tuomittu mies hämmästyi. Hänestä lintu oli kuin pieni taideteos, lasimaalaus.

Rukous

Herra, sinun nimesi

on kuin linnunlaulu.

Kun sen kuulen

sielussani syttyy ilo,

mielessäni toivo

ja sydämessäni rakkaus.

Aamen.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliUskonnonvapauden toteutuminen ei ole itsestäänselvyys – huoli tulevaisuudesta yhdistää uskontokuntia
Seuraava artikkeliVaikeita asioita, uusia näkökulmia – tässä ovat Kotimaan uudet kolumnistit!

Ei näytettäviä viestejä