Saksan protestanttisten kirkkojen yhteenliittymä Evangelische Kirche in Deutschland (EKD) päätti synodissaan 9. marraskuuta kannanotosta, jonka mukaan EKD:n alaiset kirkot eivät enää tee juutalaislähetystä.
EKD:n päätöslauselmassa sanotaan, että ”kristittyjen kutsumus ei ole osoittaa Israelille (juutalaisille) tietä Jumalan luokse ja pelastukseen Hänessä”.
Julkilausumassa viitataan perusteluna myös Jumalan Israelille antamiin lupauksiin ja Jumalan uskollisuuteen.
Juutalaisuuden ja kristinuskon teologinen suhde on aina ollut monimutkainen. Perimmältään kyse on ollut siitä, onko laki pelastustie, onko usko Jeesukseen Jumalan lupaamana messiaana ainoa tie Jumalan luokse.
Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Seppo Rissanen kommentoi Kotimaa24:n pyynnöstä asiaa.
Miten kommentoit Saksan EKD:n päätöstä lopettaa olla tekemättä juutalaislähetystä?
– Saksan EKD:n kannanoton nimenä on ”Selvennys kristittyihin ja juutalaisiin Jumalan uskollisuuden todistajina”. Sen taustana on holokaustista aiheutunut saksalaisuuden ja juutalaisuuden traumaattinen suhde. Kannanotossa sanoudutaan irti niin kutsutusta korvausteologiasta, proselytismistä ja juutalaisvastaisuudesta, sekä korostetaan uskontojen yhteistä vastuuta ja dialogia.
– Näitä ei voi pitää uusina tai yllättävinä asioina. Samat asiat löytyvät monista ekumeenisista asiakirjoista. Kannanotosta ei pitäisi lukea sellaisia asioita, joita siellä ei ole. Kirkon lähetystehtävä on universaali, kaikkia ihmisiä koskeva. Siksi nykyään muitakaan kansanryhmiä ei pidetä erityisen lähetystehtävän objekteina. Sovitus ja siitä todistaminen koskee kaikkia ihmisiä.
– EKD:n kannanotto on juutalaisuuden ja kristinuskon välisen suhteen tulkinnassa hyvin samanlainen kuin kardinaali Joseph Ratzingerin (myöhempi paavi Benedictus XVI) esittämä. Vanha ja uusi liitto nähdään yhtenä armon liittona, minkä vuoksi ei voitaisi puhua kahdesta eri uskonnosta. Kristillinen tulkinta on, että vanhassa liitossakin pelastus perustui sovitukseen Kristuksessa. Juutalaiset eivät kuitenkaan välttämättä näe asiaa samalla tavalla.
Kirkon suhde juutalaisuuteen on ollut ongelmallinen jo Uudesta testamentista alkaen. Voiko kirkko ajatella niin, että Aabrahamin lupaus / lain noudattaminen olisi juutalaisten pelastustie? Mitä siitä seuraa teologialle ja lähetystyön oikeutukselle?
– Kahden liiton tulkinnasta yhtenä armon liittona Jumalan uskollisuuden osoituksena ei seuraa kahta eri pelastustietä. Kirkko todistaa aina ja kaikkialla sovituksesta Jumalan uskollisuuden osoituksena. Pidän kuitenkin mahdollisena, että Paavali olisi ehkä ilmaissut jotkin asiat hieman toisin kuin EKD:n kannanotossa.
Miksi juutalaislähetystä pitää edelleen tehdä / ei pidä enää tehdä?
– Kuten EKD:n kannanotossakin todetaan, kirkolla on pysyvä tehtävä mennä kaikkeen maailmaan. Se ei ole ristiriidassa sen kanssa, että juutalaisuutta ei kannanotossa pidetä erityisenä kohteena.
Mikä käsityksesi mukaan on Suomen kirkon kanta juutalaisten evankelioimiseen?
– Kirkossamme on vallalla hyvin erilaisia käsityksiä asiasta. Siksi arvovaltainen kannanotto olisi tarpeellinen.
Suomen Lähetysseura on kauan tehnyt työtä Israelissa ja myös juutalaisten parissa. Jatkuuko työ?
– Suomen Lähetysseuran toiminta juutalaisten keskuudessa alkoi jo 1800-luvulla. Silloin seurattiin Itä-Euroopan pogromien tapahtumia ja tuettiin pakolaisia. Helsinkiin ja Turkuun perustettiin koulut juutalaisille. 1924 Saarisalot lähetettiin Euroopasta lähteneiden pakolaisten mukana Pyhälle maalle, jonne saavuttuaan he aloittivat toiminnan Jerusalemissa.
– 1950-luvulla hankittiin oma toimintakeskus, joka toimii lukuisien eri etnisestä taustasta olevien ryhmien kokoontumispaikkana ja kirkkona. Työntekijämme tukevat lisäksi eri tavoin syrjäytyneitä ihmisiä ja pyrkivät edistämään eri kansanryhmien vuoropuhelua. Tarpeellisten lisätilojen saamiseksi on aloitettu vanhan rakennuksen kunnostustyö.
Jotakin muuta?
– Juutalaisuuteen mielletään usein stereotypioita, joille ei välttämättä ole vastinetta todellisuudessa. Juutalaisuuden piiriin sisältyy monenlaista uskonnollisuutta. Keskinäisissä kohtaamisissamme on hyvä ajatella toista samanlaisena kulkijana ja Jumalan armon etsijänä ja löytäjänä kuin itse on.
Kuva: Matti Karppinen. Seppo Rissanen Lähetysseuran tiloissa elokuussa 2015.
EKD:n synodin tiedote ja päätös (saksaksi).
Lue myös:
Timo Vasko: Juutalaistenkin tie Jumalan luo käy Jeesuksen kautta
Onko Toora-uskollisuus juutalaisille pelastustie?
Repo: ”Uskon osien avulla yhteyttä toisiin uskontoihin”
Professori: Unescon Jerusalem-päätös halventaa juutalaisia ja kristillisiä arvoja