Valtioneuvoston asettaman Saamelaisten totuus- ja sovintokomission mukaan kirkot ja herätysliikkeet olivat mukana ja tukivat toimintaa ja tavoitteita, joissa saamelainen elämänmuoto pyrittiin korvaamaan suomalaisella. Komission mukaan näiden toimien vaikutus ulottuu syvälle saamelaisten maailmankuvaan, arvoihin sekä henkisiin ja sosiaalisiin rakenteisiin. Komission loppuraportti julkistettiin torstaina 4.12.
Komissio vaatii evankelis-luterilaisen kirkon piirissä toimivien herätysliikkeiden sitoutumista Saamelaiset kirkossa -hankkeen toimenpiteisiin. Samalla myös kaikki muut toimenpidesuositukset pitää toteuttaa, jotka on julkaistu evankelisluterilaisen kirkon toteuttaman Saamelaiset kirkossa -hankkeen loppuraportissa. Raportti julkistettiin tammikuussa 2025.
Ortodoksiselta kirkolta komissio puolestaan edellyttää, että kirkko käynnistää yhdessä kolttasaamelaisten kanssa oman historiansa ja nykyhetkensä käsittelemisen suhteessa saamelaisiin. Ortodoksisen kirkon pitää myös lisätä koltansaamenkielisten työntekijöiden määrää toiminnassaan.
Kummaltakin kirkolta komissio vaatii vastuun kantamista ja asettumista tukemaan saamelaisten oikeuksia suhteessa valtiovaltaan ja muihin yhteiskunnan toimijoihin.
KOMISSION PUHEENJOHTAJA Hannele Pokka totesi raportin luovutustilaisuudessa, että totuus- ja sovintoprosessin onnistumisen kannalta on tärkeää, että tieto ja ymmärrys saamelaisista Suomen ainoana alkuperäiskansana lisääntyy Suomessa.
− On aika korjata se, mikä on saamelaisille väärin ja epäoikeudenmukaista. Toivomme, että työmme avaa polkua sovinnolle niin, että kaksi kansaa, suomalaiset ja saamelaiset voivat elää toisiaan kunnioittaen hyvässä yhteistyössä keskenään, Pokka sanoi.
Raportin vastaanottanut pääministeri Petteri Orpo totesi, että loppuraporttiin ”suhtaudutaan äärimmäisellä vakavuudella”.
Saamelaiskäräjien puheenjohtajan sijaisen Tuomas Aslak Juuson mukaan loppuraportti sisältää monipuolista tietoa, johon komission asettajatahojen on syytä tutustua.
− Nyt on aika ottaa käyttöön uudenlainen asenne saamelaisasioihin: vanhat toimintatavat eivät enää riitä.
VALTIONEUVOSTO ASETTI Saamelaisten totuus- ja sovintokomission lokakuussa 2021 yhteistyössä saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen kanssa. Itsenäisesti toimineen komission toimikausi päättyy tämän vuoden lopussa. Komissio kuuli lähes 400 saamelaista ja tilasi 25 eri asiantuntijoiden laatimaa erillisselvitystä.
Komission päämääränä oli arvioida ja tunnistaa saamelaisiin kohdistunutta ja kohdistuvaa syrjintää, oikeusloukkauksia sekä Suomessa toteutettua sulauttamispolitiikkaa.
Kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff sanoi, että saamelaiset suhtautuivat aluksi epäluuloisesti koko sovintoprosessiin, joka alkoi neljä vuotta sitten.
− Me saamelaiset olemme alkuvaiheen epäluottamuksesta huolimatta osallistuneet tähän työhön, luottaneet prosessiin ja antaneet julki raskaatkin kokemuksemme, jotka tänään luovutetussa loppuraportissa tulevat näkyviksi, Feodoroff sanoi.
Komission jäseniä ovat työelämäprofessori, oikeustieteen tohtori Hannele Pokka, hallintotieteiden maisteri Irja Jefremoff, arkkipiispa emeritus, teologian tohtori Kari Mäkinen, yliopistolehtori emerita, yhteiskuntatieteiden tohtori Anni-Siiri Länsman sekä poronhoitaja ja yrittäjä Heikki Paltto.
Komission loppuraportti on kaksiosainen. Ensimmäinen osa sisältää komission toimenpide-ehdotukset ja toinen osa on laadittu kuulemisaineiston analyysin pohjalta.
Lue myös:
”Pyydämme saamen kansalta anteeksi” – Arkkipiispa Luoma esitti saamelaisille anteeksipyynnön
Historiallinen selvitys saamelaisten kohtelusta loppusuoralla – Kirkko tukee tietä sovintoon
Ilmoita asiavirheestä