Samuel Salmi esitti viikonloppuna Saamelaiset ja kirkko -seminaarissa kirkon anteeksipyynnön saamelaisille. Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Klemetti Näkkäläjärven mukaan se oli hyvä alku, mutta hänestä kyseessä ei ollut kirkon virallinen anteeksipyyntö.
– Olemme kiitollisia siitä, että Samuel Salmi on piispana ollut aktiivinen monissa saamelaiskysymyksissä. Jotta kyseessä olisi koko kirkon virallinen anteeksipyyntö, asia pitäisi kuitenkin käsitellä kirkolliskokouksessa, Näkkäläjärvi summaa Kotimaa24:lle.
Salmen anteeksipyyntö liittyy puheenjohtajan mukaan lähinnä evankelisluterilaisen kirkon osuuteen 1930-luvun fyysisen antropologian rotututkimuksissa. Tuolloin nostettiin saamelaisten luita haudoista kallonmittauksia varten. Näkkäläjärvi ottaa kantaa myös blogissaan. Siinä hän kirjoittaa, että tapahtumasarja oli ikävä asia, mutta Salmen anteeksipyyntö rakentui tältä osin kristilliselle hautarauhan ajatukselle, joka puolestaan poikkeaa saamelaisten kulttuurin vastaavista käsityksistä.
Näkkäläjärvi katsoo, että anteeksipyynnön sisältöä on ruodittava edelleen. Anteeksipyydettävää voi olla enemmän. Hänen mielestään kirkossa pitää huolellisesti pohtia sen roolia saamelaisen muinaisuskon katoamisessa, saamen kielten ja joikuperinteen uhanalaistumisessa sekä poliittisessa vaikuttamisessa.
Näkkäläjärven mielestä myös valtiolla olisi paljon anteeksipyydettävää.
– Anteeksipyyntö on valtion oma asia, mutta mielestäni sillä olisi kirkkoa enemmän anteeksipyydettävää, hän sanoo Kotimaa24:lle.
Nykyisessä hallitusohjelmassa on paljon kirjauksia saamelaiskysymyksestä, mutta tästä on Näkkäläjärven mukaan kiittäminen lähinnä saamelaisten omaa aktiivisuutta.
Näkkäläjärvi muistuttaa, että saamelaisten tulevan kirkolliskokouskauden edustajan nimi selviää pian. Hän katsoo, että tämän edustajan tehtävä on harkita mahdollisen kirkon virallisen anteeksipyynnön edistämistä.
Lue Näkkäläjärven blogikirjoitus aiheesta
Lue myös:
”Kirkko ei ole suurin kolonialisti saamelaisten historiassa”