Ruotsissa tuttuun hätänumeroon 112 soittava ei aina tarvitse poliisia tai ambulanssia, vaan pappia. Öisellä sudenhetkellä sielunhädässä saa puhua ja rukoilla papin kanssa.

Ruotsin kirkon ylläpitämä auttava puhelin jourhavande präst eli päivystävä pappi toimii yhteistyössä Ruotsin hätäkeskuslaitoksen SOS Alarmin kanssa. Yhteistyötä on tehty jo 68 vuotta.

Palvelu on avoinna iltayhdeksästä aamukuuteen ja päivystämässä on yhtä aikaa noin 25 pappia, joille viime vuonna soitettiin lähes 114 000 puhelua. Lisäksi keskusteltiin chatissa ja vastattiin netin kautta lähetettyihin kirjeisiin. Kaikkiin puheluihin ei ehditty vastata, kun iltayöstä puheluja tulee paljon.

– Korona-aikana puheluja oli paljon enemmän ja silloin pidensimme aukioloaikoja, Päivystävien pappien koordinaattori Kimmo Kling sanoo.

Itsekin seurakuntapappina toiminut ruotsinsuomalainen Kling kertoo, että vuoden 2021 pääsiäisenä ja joulunpyhinä päivystettiin ympäri vuorokauden. Tarve oli suuri ja soittajamäärät ovat sen jälkeenkin pysyneet yhä melko korkeina. Jo edellisen vuoden aikana puhelujen määrä oli noussut 30 prosenttia.

Kirkon keskustelupalvelu on myös arvostettu. Se sai vuonna 2021 kansainvälisenä hätäkeskuspäivänä jaettavan 112-palkinnon.

VAITIOLOVELVOLLISET PAPIT eivät kysele soittajan nimeä ja ovat itsekin anonyymeja auttajia. Päivystävä pappi ei tilastoi puhelujen sisältöä koskevia tietoja, koska viime vuosina lainsäätäjän ohjeet ovat kiristyneet. Kimmo Kling tietää, että oli sitten pandemia tai ei, kysymykset ovat samanlaisia.

– Elämään väsyminen ja perimmäiset kysymykset koskettavat yhä useampia.

Kling sanoo, että soiton syitä voi peilata itseensä. Jos on surua tai sotien takia ahdistaa, näistä asioista kerrotaan. Ennen pandemiaa puhuttiin paljon ilmastokriisistä. Papille soitetaan, kun ollaan hädässä, läheinen on kuollut tai on joku muu akuutti kriisi.

– Tämän päivän ihminen tarvitsee jonkun, joka ottaa hänet todesta ja kuuntelee.

Päivystävän papin tehtävä ei kuitenkaan ole olla terapeutti tai hoitaja.

– Olemme kuuntelevia korvia ja rukoilemme, kun joku sitä pyytää. Vaikka onhan se terapeuttista saada puhua toisen ihmisen kanssa.

Kimmo Kling kokee palvelun kehittämisen innostavana.
Kuva: Magnus Aronsson / Ikon

KIMMO KLING on vastannut päivystävän papin toiminnasta Ruotsin evankelis-luterilaisen kirkon keskustoimistossa Uppsalan kirkkokansliassa vuodesta 2020. Toimenkuvaan kuuluvat myös sairaalasielunhoidon ja vankien sielunhoidon kehittäminen.

– Päivystävä pappi on kirkolle tärkeä työmuoto, jonka halutaan toimivan edelleen täydellä teholla. Sen kehittäminen innostaa minua.

Ruotsissakin puhutaan paljon kyberturvallisuudesta ja toimintavarmuudesta, jotka ovat tärkeitä asioita luotettavuuden kannalta. Teknisen alustan toimittajat päivittävät järjestelmiä koko ajan, jotta papit saavat tehdä työtään turvallisesti. Nykytekniikka mahdollistaa eri puolilla Ruotsia toimivien päivystäjien yhteydet saman alustan kautta.

Mukana on satoja työhön koulutettuja pappeja kaikista hiippakunnista. Heidän toimenkuvaansa on sovittu kuuluvan puhelinpäivystys valtakunnallisessa tehtävässä. Päivystyksen osuus työajasta vaihtelee noin kymmenestä prosentista 30 prosenttiin. Jokaisessa hiippakunnassa on työnjohtaja, joka järjestää kaikille vuoroille päivystäjät.

Seurakunnat eivät ole leikkaamassa panostustaan kuten Suomessa, mutta haasteensa on Ruotsissakin. Palkattuja auttajia koskee pian uusi 11 tunnin sääntö, jonka mukaan joka vuorokausi on saatava riittävä lepo. Jos on ollut yön päivystyksessä esimerkiksi kello kolmeen asti, seuraavan toimituksen voi sopia vasta iltapäivään.

– Tällaisia haasteita on näköpiirissä ja pitkällä aikavälillä voi olla vaikeampi saada päivystäjiä juuri niinä aamuyön sudenhetkinä, koska on myös tavallinen seurakuntapapin työ hoidettavana, Kling toteaa.

TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN liittyy myös kansainvälisten puhelinauttajien verkoston tuoma tuki. Kimmo Kling osallistui ensimmäistä kertaa IFOTES-järjestön konferenssiin Italiassa lokakuun lopussa. IFOTES eli International Federation of Telephone Emergency Services yhdistää alan ammattilaiset ja vapaaehtoiset kaikkialta maailmasta.

– Järjestön puitteissa on tehty digitaalinen koulutuspaketti, jota parasta aikaa käännetään ruotsiksi ja suomeksi.

Työkalun nimi on Monalisa, ja sen avulla opitaan, miten toimia eri tilanteissa ja annetaan hyviä vastauksia tavallisimpiin kysymyksiin.

– Tämän työkalun saamme käyttöömme järjestön jäseninä.

Kling pitää tärkeänä saada virikkeitä ja vertaistukea samankaltaista työtä tekeviltä puhelinauttajilta. Oppia saa myös siitä, miten organisaatio toimii muualla, miten siellä koulutetaan ja kannustetaan.

Ruotsin päivystävän papin edustajat osallistuivat äskettäin myös konferenssiin Östersundissa, jossa käsiteltiin itsemurha-aikeissa olevien ihmisten kohtaamista.

– Haluamme oppia enemmän siitä, miten tällaisissa tilanteissa toimitaan.

Raskaat aiheet kuten ahdistus, itsemurha-aikeet ja kuolema ovat hätäkeskuspäivystäjän arkea. Työ on kuormittavaa, mutta myös palkitsevaa.

– Kohtaamani papit sanovat, että he haluavat jatkaa, koska he kokevat työn erittäin merkityksellisenä. Päivystäminen voi olla kuormittavaa, koska keskustelut ovat usein vakavia ja raskaita, ovathan ihmiset hädissään.

Päivystävät papit jaksavat Klingin mukaan työssään, koska he saavat työnohjausta ja käyvät itse sielunhoidossa. Työnohjauksessa saa purkaa kokemuksensa vaikeista hetkistä ja kertoa myös onnistumisista, kun he ovat toimineet niin, että soittajien tilanne helpottuu.

Apua myös suomeksi

Ruotsin kirkon keskusteluapua saa myös suomeksi. ”Palveleva puhelin”, vastataan numerossa 020-26 25 00 joka ilta klo 21–23. Palvelu on toiminut vuodesta 1989. Sen koordinoimisesta vastaa Eeva-Liisa Kettunen.

Viime vuonna ruotsinsuomalaisten palveluun vastattiin noin 2 000 kertaa. Parina edellisenä vuonna luku oli isompi, koska aukioloaika oli pidempi ja pandemia ahdisti. Palvelevan puhelimen papit ja muut työntekijät ovat koulutuksen saaneita ja heitä on mukana kaikkiaan lähes sata, Eeva-Liisa Kettunen kertoo.

Ruotsinsuomalaisten Palveleva puhelin voisi palvella laajemminkin, mutta tiedon saaminen avun tarvitsijoille ei ole ollut helppoa. Numero ei ole tarpeeksi tuttu.

Lue myös:

Kirkon Palvelevan puhelimen tulevaisuus on epävarma – Helsingin seurakuntayhtymä kaavailee vetäytyvänsä toiminnasta

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran. Antoisia lukuhetkiä!