Kirkon keskusteluapu ja erityisesti sen vanhin, tunnetuin ja käytetyin palvelu Palveleva puhelin on uudessa tilanteessa. Pian 60 vuotta täyttävällä palvelulla oli vuonna 2012 päivystäjiä vajaat 2 000 ja vuonna 2022 enää vajaat 1 000.

Suurin selittävä tekijä päivystäjien määrän puolittumiseen on se, että Espoon, Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymien työntekijät poistuivat päivystysringistä vuosina 2018–2020. Tällöin päivystäjäjoukosta lähti noin 500 pappia, diakonia ja nuorisotyöntekijää.

Espoon seurakuntayhtymän sopimus Palvelevasta puhelimesta päättyi kokonaan eli myös vapaaehtoisten osalta loppuvuodesta 2018 ja Vantaan yhtymän sopimus heinäkuun alussa 2020.

Myös Helsingin seurakuntayhtymässä on kaavailtu toiminnasta vetäytymistä, mutta asia on vielä kesken. Yhtymän yhteinen kirkkoneuvosto esitti Palvelevan puhelimen toiminnan lopettamista syyskuussa 2022. Asia on ollut seurakunnissa lausuntakierroksella. Palveleva puhelin mainitaan Helsingin yhtymän perussäännössä, joten siitä luopuminen edellyttää yhteisen kirkkovaltuuston päätöstä perussäännön muuttamiseksi.

Käytännössä toiminnasta vetäytyminen Helsingissä tarkoittaisi pääkaupunkiseudun Palvelevan puhelimen vapaaehtoisten työn järjestämistä jotenkin toisin. Yhtymä tavoittelee vetäytymisellä 50 000 euron säästöjä.

PÄÄKAUPUNKISEUDUN SEURAKUNTIEN diakoniatyöntekijöille, papeille ja nuorisotyönohjaajille määrättiin aiemmin Palvelevan puhelimen päivystysvuoroja osana omaa toimenkuvaa niinä kellonaikoina, jolloin vapaaehtoisia oli vaikea saada, eli öisin. Osa koki vuorot hyvin raskaina. Toisaalta vuoro osui kohdalle vain pari kertaa vuodessa.

Tästä on kokemusta myös nykyään Kirkon keskusteluavusta vastaavalla Kirkkohallituksen Diakonia ja yhteiskunta -yksikön asiantuntijalla Petri Patrosella, jonka työkalenteriin ilmestyi aikanaan yöllisiä päivystysvuoroja.

– Vaikka jotkut yöpäivystystehtäviinsä minimaalisella perehdytyksellä määrätyt työntekijät eivät kokeneetkaan työtä omakseen, ne kirkon työntekijät jotka työskentelevät Kirkon keskusteluavun ja sen päivystäjien kanssa työkseen, kokevat työkuvansa hyvinkin mielekkääksi, Patronen painottaa.

Kun pääkaupunkiseudun seurakuntien työntekijät poistuivat päivystysringistä, Palvelevan puhelimen kellonaikoja jouduttiin muuttamaan. Aiemmin puheluihin vastattiin joka päivä kello 03 saakka, mutta nykyään päivystys päättyy puoliltaöin.

Kirkon keskusteluavun ongelmana on alueellisesti vaihteleva ja suhdanneherkkä organisaatiorakenne, Patronen sanoo.

Päivystystoimintaa on tällä hetkellä reilulla sadalla paikkakunnalla ja mukana on vajaat 150 seurakuntaa. Palvelua kouluttaa ja koordinoi 38 kirkon työntekijää eri alueilla. Valtakunnallisesti toimivat yhteydet järjestää Kirkkohallitus.

Seurakuntien taloudelliset panostukset ja työntekijäresurssin antaminen vaihtelevat esimerkiksi sen mukaan, millaiset ovat paikkakunnan perinteet. Työntekijävaihdokset ja seurakunnan taloudellisen tilanteen muutos saattaa heilauttaa panostusta nopeastikin.

– Usein yksittäinen työntekijä vastaa hieman liian pienellä prosentilla vapaaehtoistoiminnan koordinoimisesta ja kehittämisestä. Rakenne juuri ja juuri ylläpitää itseään mutta ei kykene kasvuun.

Toiminnalle on kuitenkin valtavasti kysyntää. Yhteydenottoja Kirkon keskusteluapuun tulee vuosittain noin 108 000 ja niistä pystytään vastaamaan alle \n>puoleen.

Valtaosa avusta ja tuesta annetaan puhelimitse. Vuosittain puheluihin vastataan nykyään noin 45 000 kertaa ja chat-keskusteluja käydään noin 7 500. Keskusteluapuun voi ottaa yhteyttä myös verkkoviestien välityksellä tai perinteisellä kirjeellä.

– Puhelinkeskustelun keskimääräinen pituus oli viime vuonna 23 minuuttia. Kaikkiaan puheluja puhuttiin vuoden aikana lähes 785 000 minuuttia eli yli 545 vuorokautta, Patronen kertoo.

HELSINGIN PALVELVAN puhelimen toiminnanjohtajan Raija Narvilan mukaan Palvelevassa puhelimessa ja chatissa on parasta se, että varsin pienin panostuksin pystytään auttamaan suurta ihmisjoukkoa. Ihmiset pääsevät elämässään eteenpäin, hyvinvointi lisääntyy ja pahoinvointi vähenee.

– Tämä toiminta turvaa myös yhteiskuntarauhaa, kun ihmiset saavat purkaa esimerkiksi kirkkoa ja valtiota kohtaan tuntemiaan aggressioita ja turhaumia. Puhelinpäivystäjät ottavat vastaan hyvin monenlaisia tunteita ja auttavat yhteydenottajia sanoittamaan ja käsittelemään niitä.

Erityisen merkitykselliseksi kaikille avoin palvelu on tullut, kun psyykkisen avun ja tuen piiriin pääsy on muuten yhteiskunnassa vaikeutunut.

– Me emme valikoi asiakkaita, kuka vain voi soittaa.

Kirkon Palvelevan puhelimen numero on sama koko maassa, ja puhelu yhdistyy vapaana olevaan päivystyspisteeseen riippumatta siitä, mistä ihminen soittaa.

Päivystäjät ovat vaitiolovelvollisia koulutettuja vapaaehtoisia sekä kirkon työntekijöitä. Pääperiaatteina ovat luottamuksellisuus, anonyymius, vapaaehtoisuus ja yhteydenottajan kunnioittaminen.

Kirkon keskusteluavulla ei ole asiakasrekisteriä. Puheluita ei tallenneta eikä käydyistä keskusteluista poimita henkilökohtaisia tietoja. Soittajien numerot eivät välity päivystäjille.

Käydyistä keskusteluista tilastoidaan vain yleisluontoisia asioita, kuten keskustelun pääasialliset aihepiirit ja puheluiden kestot.

– Anonyymius on tärkeää. Yhteydenottajien palaute on pääosin valtavan myönteistä. Ihmiset uskaltavat puhua luottamuksellisesti aroistakin asioista, kun he voivat olla varmoja, että asiat eivät tule missään kirjauksissa myöhemmin heitä vastaan, Narvila sanoo.

HELSINGISSÄ PALVELVAN puhelimen vapaaehtoisia on ollut vuosittain noin 80. Kun toiminnan tulevaisuus alueella on nyt epävarmaa, sitoumuksen tehneitä vapaaehtoisia on enää noin 60. Lisäksi 30 toiminnasta kiinnostunutta odottaa päätöstä siitä, jatkuuko toiminta ja järjestetäänkö uusille valmennusta.

Valmennus kestää 40 tuntia ja se pitää sisällään muun muassa luettavaa materiaalia, tehtäviä, kokoontumisia ja ohjattua harjoittelua.

– Osa vapaaehtoisista on seurakunta-aktiiveja, mutta osalle tämä on ainoa tapa osallistua seurakunnan toimintaan. Nämä ihmiset haluavat tehdä vaativaa vapaaehtoistyötä anonyymisti, Narvila sanoo.

Valmennus, koulutukset ja työnohjaus ovat monille vapaaehtoisille tärkeitä. Ihmiset kokevat oppivansa paljon itsestään ja yhteiskunnan toiminnasta. Lisäksi varsinaisessa työssä he kokevat lopulta saavansa enemmän kuin antavat.

Raija Narvila on ollut opiskeluajoista lähtien mukana puhelinauttamistyössä ja on pysynyt alalla pitkään siksi, että kokee työn niin mielekkääksi ja arvokkaaksi.

– Omasta roolistani käsin pohdinnat toiminnasta luopumisesta tietenkin kirpaisevat.

Toisaalta Narvila ymmärtää, että kirkon ja seurakuntien asioiden vastuullinen hoitaminen vaatii jatkuvasti sen punnitsemista, mihin satsataan ja miten.

– Luotan siihen, että Helsingin seurakuntayhtymän päättäjät tekevät viisaita päätöksiä. Aika näyttää, miten käy. Olen varma, että motivoituneille vapaaehtoisille löydetään tavalla tai toisella väylät jatkaa työtään.

Raija Narvila painottaa, että Kirkon keskusteluapu jatkaa toimintaansa siitä riippumatta, mitä Helsingin seurakuntayhtymä aikanaan päättää. Sama vanha numero ja samat verkko-osoitteet jatkavat valtakunnallista toimintaansa.

PETRI PATRONEN on tekemässä selvitystä Kirkon keskusteluavun tulevaisuudesta. Hän arvelee, että palvelu tarvitsee laajat valtakunnalliset neuvottelut ja uudelleenlanseerauksen. Seurakunnilta ja yhtymiltä on kysyttävä, millä ehdoilla nämä olisivat valmiit liittymään takaisin toimintaan tai pysymään edelleen mukana. Lisäksi toiminnalle on mietittävä rakenne, jonka pohja kestää.

– Meidän on kirkastettava sekä kirkossa sisäisesti että ulospäin, mikä Kirkon keskusteluavun merkitys ja kohderyhmä nykyään on.

Patronen näkee itse, että se palvelee ennen kaikkea yksinäisyydestä kärsiviä ja ennaltaehkäisee akuutteja kriisejä. Akuuttia kriisiapua antavat nykyään muutkin puhelinpalvelut, mutta Kirkon keskusteluavun vahvuus on Patrosen mukaan kaikille avoin, toimistoaikojen ulkopuolella palveleva anonyymi keskusteluapu, joka ei rajoitu jonkin tietyn teeman ympärille.

– Tällaisen yksinäisyyttä lievittävän palvelun osalta ei valitettavasti ole kilpailua.

Palveleva puhelin on avoinna joka päivä kello 18–24 ja vastaa numerossa 0400 221 180. Palveleva chat on avoinna maanantaista perjantaihin kello 16–20.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!