Ruotsin kirkon seurakuntien on vähennettävä kustannuksiaan 2,6 miljardilla kruunulla vuoteen 2030 mennessä, kertoo ruotsalaislehti Kyrkans Tidning. Muuten kirkon toiminta ei voi jatkua nykyiseen malliin silloin, kun jäseniä on enää alle 45 prosenttia väestöstä.
Tiedot selviävät Gemensamt-selvityksestä, jota käsitellään kirkolliskokouksessa Ruotsissa kahden viikon kuluttua.
– 2,6 miljardin kruunun säästöt tarkoittavat sitä, että meidän on säästettävä 500 000 kruunua päivässä vuoteen 2030 asti, sanoo osastopäällikkö Anders Granberg Kirkkokansliasta Kyrkans Tidningille.
Hänen mukaansa se ei ole mahdoton ajatus, sillä säästöt jakautuvat 700 pastoraatin ja seurakunnan kesken, joilla on oma taloutensa.
– Jotta meillä olisi vastaisuudessakin toimintakykyinen kirkko, emme voi jatkossa tehdä kaikkia asioita kuin me nyt teemme, hän sanoo.
– Tässä on kyse siitä, että meidän on tehtävä monia asioita toisin vuonna 2030. Yksinkertaisimmillaan seurakunnat voivat tehdä niin, että he katsovat, miten he toimivat hankintojen ja puitejärjestelyjen kanssa.
Suurimmat säästöt tulevat Granbergin mukaan siitä, että kirkossa kyseenalaistetaan käyttämättömien rakennusten ja toimitilojen omistaminen.
– On halvempaa siirtää toimintaa ja ihmisiä paikasta toiseen kuin kokonaista rakennusta.
Ruotsissa on kansallisella tasolla pian 98 seurakuntaa, jotka saavat erityistä taloudellista tukea hiippakunnilta.
– Emme ole huolestuneita, mutta meidän on autettava toinen toisiamme.
Granberg uskoo, että säästötavoitteisiin päästäkseen kirkon on vähennettävä työntekijöittensä määrää.
– Olen vakuuttunut siitä, että Ruotsin kirkolla on vähemmän hallintohenkilökuntaa vuonna 2030 kuin nyt. Mutta se työ tulee silloin olemaan sekä hauskempaa että erikoistuneempaa.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Seurakunnat paransivat talouttaan viime vuonna – edessä silti epävarmoja vuosia