Suomen on otettava lähiaikoina kantaa eläinten uskonnollista teurastusta koskevaan lainsäädäntöön. Vuoden 2013 alussa voimaantuleva EU-asetus sallii rituaalisen teurastamisen ilman tainnuttamista Suomen ja monen muun EU-maan nykylinjan vastaisesti.
Linjausta perustellaan asetuksessa eri maiden vaihtelevilla käytännöillä ja uskonnonvapaudella. Mikäli jäsenvaltiot haluavat kieltää tainnuttamatta tapahtuvan teurastuksen, poikkeukset on kirjattava eläinsuojelulakiin.
Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöneuvos Pirkko Skutnabbin mukaan Suomessa eläimet käytännössä tainnutetaan ennen niiden rituaalista pistämistä. Tosin vuonna 1996 voimaan tulleen nykylain sanamuoto on juutalaisen seurakunnan vaatimuksen pohjalta syntynyt kompromissi.
– Lainsäädännön mukaan ei ole sallittua teurastaa tainnuttamatta, mutta sellainen on sallittua, että tainnutetaan ja viilletään yhtäaikaisesti. Kun tämä ei ole käytännössä mahdollista, niin tainnutetaan ensin, Skutnabb selvittää.
Hän ei tiedä vastaavaa muotoilua yhdestäkään toisesta maasta. Sanamuodon kummallisuus on johtanut muun muassa siihen, että EU-tilastoissa Suomi luetaan tosiasioiden vastaisesti maihin, jotka sallivat uskonnollisen teurastuksen ilman tainnutusta.
Tulevan asetuksen myötä eduskunta joutuu päättämään, haluaako se pitää kiinni tainnutuksen ja pistämisen teoreettisesta yhtäaikaisuudesta, kieltää suorasanaisemmin tainnuttamatta tapahtuvan teurastuksen vai antaa asetuksen tulla voimaan nykymuodossaan.
– Uskallan sanoa, että aivan varma on, että siitä tullaan hirveästi keskustelemaan. Rituaalinen teurastustapa kiihdyttää hyvin paljon mieliä, Skutnabb toteaa.
Suomen nykyinenkään käytäntö ei kaikki juutalaisia ja muslimeja tyydytä. Skutnabbin mukaan ilman tainnutusta teurastettujen eläinten lihaa tuodaan Suomeen ulkomailta.
Hollannin parlamentti hyväksyi tiistaina lain, jonka mukaan eläinten teurastus ilman tainnutusta on kiellettyä.