Belgian Gentissä sijaitseva historiallinen mestariteos on ollut monesti lähellä tuhoutumista. Tänä vuonna päättyvän konservointiurakan yhteydessä maalikerrosten alta on saatu esille yllättäviäkin yksityiskohtia.
Ihmiskunnan pelastushistoriaa kuvaava Gentin alttaritaideteos tunnetaan sen keskusaiheen mukaisesti nimellä Karitsan palvonta. Vuonna 1432 valmistunutta, taiteilijaveljesten Hubert ja Jan van Eyckin maalaamaa kokonaisuutta pidetään pohjoisen Euroopan renessanssin alkuna. Se on myös yksi ensimmäisistä teoksista, joka on maalattu öljyväreillä.
Kahdestakymmenestä erillisestä paneelista koostuva alttarilaite saavutti mainetta jo omana aikanaan ja se on myös kärsinyt kuuluisuudestaan. Vuosisatojen varrella siitä on varastettu osia, maalauksia on turmeltu, lisäksi kuvia on osin korjailtu ja maalattu päälle.
Yksi ilmeisimmistä muutoksista tehtiin 1800-luvulla, jolloin sivupaneeleissa kuvattujen Aatamin ja Eevan alastomat vartalot peitettiin pukemalla heille eräänlaiset turkisvaatteet.
Entisöinnin tavoitteena on tuoda esille taiteilijoiden alkuperäinen versio. Kertynyt lika ja kellastunut vernissakerros ovat himmentäneet yksityiskohtia, mutta konservointi on palauttanut värien kirkkauden.
Uusien kuvantamismenetelmien sekä kemiallisten tutkimusten ansiosta on kertynyt paljon uutta tietoa. Tiedetään, että teoksen maalaamisen aloitti Hubert van Eyck. Hän kuoli jo vuonna 1426 ja kesken jäänyttä työtä jatkoi nuorempi veli Jan.
EHTOOLLISTA SYMBOLISOIVA keskusaihe Karitsan palvonta on kiehtonut ihmisiä sukupolvesta toiseen. Kuvan keskipisteenä on alttarille kohotettu lammas, jonka haavasta vuotaa verta ehtoolliskalkkiin.
Konservoinnin yhteydessä paljastettiin eläimen alkuperäinen hahmo, mikä aiheutti yleisössä pienoisen järkytyksen. Kävi ilmi, että van Eyckin maalauksessa lampaan kasvot ja etenkin sen silmät oli esitetty oudon ihmismäisinä, minkä vuoksi joku muu oli myöhemmin muuttanut hahmoa eläimellisemmäksi. Nyt se tuijottaa suoraan katsojaan ikään kuin muistutuksena kaiken näkevästä Jumalasta, aivan, kuten taiteilijaveljekset olivat tarkoittaneetkin.
Van Eyckit kehittivät kokeilujen kautta öljyvärien käyttöä ja maalasivat yhä tarkempia yksityiskohtia. Pikkutarkkuus tulee ilmi esimerkiksi asuihin maalatuissa jalokivissä, joihin on kuvattu heijastuvaa maisemaa. Jopa taustan pikkuruiset kukat on maalattu kasvitieteellisen tarkasti. Myös lahjoittajan, raatimies Joost Vijdin muotokuva vaikuttaisi olevan poikkeuksellisen realistinen kasvojen ryppyjä ja ohimolla pullistuvaa verisuonta myöten.
Vasemmassa sivupaneelissa esitetty Aatamin hahmo on liikuttava. Hänen jalkansa näyttää tulevan ulos kuva-alasta ennakoiden paratiisista karkotusta, ja ylös käpristyneet varpaat ovat hieman likaantuneet.
Kovia kokenut alttarilaite oli ensimmäisen kerran vähällä tuhoutua reformaation jälkimainingeissa väkijoukon syöksyessä katedraaliin hävittämään katolista esineistöä. Osiin purettuna se ehdittiin viedä turvaan.
1700-luvulla taas keisari Napoleon varasti teoksen, ja jossain vaiheessa erillisiä paneeleita myytiin Britanniaan, sitten taas palautettiin Gentiin.
Ensimmäisen maailmansodan yhteydessä taulut jouduttiin jälleen piilottamaan vihollisilta. Vuonna 1934 yksi paneeleista varastettiin. Rikosta ei ole edelleenkään selvitetty.
TODELLINEN KOHTALONHETKI koitti natsien aikana. Hitlerin suuruudenhulluna suunnitelmana oli perustaa Führermuseo Linziin Itävaltaan. Hankkeen toteuttamiseksi käynnistettiin laajamittaisia varkauksia kaikkialla, missä natsit saivat yliotteen.
Tämä oli hyvin tiedossa, joten keväällä 1940 belgialaiset yrittivät lähettää Gentin alttarilaitteen turvaan Vatikaaniin. Natsit
ehtivät kuitenkin saada sen haltuunsa. He varastoivat puretun teoksen Altausseen suolakaivokseen odottamaan Führermuseon valmistumista. Saksalaisten hävittyä sodan Yhdysvaltojen perustama asiantuntijaryhmä löysi pahoin vaurioituneet maalaukset kaivoksen kätköistä.
Kaikkiaan on suoranainen ihme, että Gentin alttarilaite on ylipäätänsä säilynyt meidän päiviimme asti. Konservoinnin arvioidaan valmistuvan vuoden 2026 aikana.
Työn edetessä kukin entisöitävä maalaus on korvattu korkealaatuisella painokuvalla ja itse alttarilaite on sijoitettu Gentin Pyhän Bavon katedraalin Sakramenttikappeliin yleisön nähtäväksi. Arvokas teos on suojattu luodinkestävällä lasilla.
Lue myös:
Yö-näyttely esittelee harvemmin nähtyjä teoksia Kansallisgallerian kokoelmista
Ilmoita asiavirheestä